Kaarinan kakut

Blogimaailma samoin kuin kakkuilut on jääneet muitten kiiretten jalkoihin. Suurin kakkujentekoinnostuskin on jo lopahtanut. Siksi päätin suosiolla lopettaa tämän blogin pidon.

Jossain vaiheessa, kunhan ehdin (ehkä kesälomalla), alan huutonetissä myymään kakkutarvikkeeni pois, mutta jos joku on niistä kiinnostunut jo nyt, niin laittakaa sähköpostia (kaakariina at hotmail piste com), niin voidaan neuvotella siitä, mitä kaikkea ylimääristä multa löytyy ja millä hinnalla…

Jätän tämän blogin ainakin toistaiseksi kuitenkin tänne jemmaan, eli arkistoihin pääsee vielä tutkailemaan kuvia ja reseptejä.

Hyviä kakkuiluja kaikille, jotka vielä jaksavat niistä innostua!

 

Pohja (tee 2 kpl):

• 4 munaa
• 1,5 dl sokeria
• 1,5 dl perunajauhoja
• 2 tl leivinjauhetta

Kostutus:

• 3 dl vaniljasokerilla ja kermaliköörillä maustettua maitoa

Täyte:

• 5 liivatelehteä
• 2 dl kermalikööriä (esim. Baileys)
• 2 rkl viskiä
• 5 dl Flora vispiä
• 250 g mascarpone-tuorejuustoa
• 400 g vaniljatuorejuustoa (Sunnuntai)
• n. 200 g tomusokeria
• 6 tl vaniljasokeria

Kuorrutus:

• 5 dl Flora vispiä
• 250 g mascarpone-tuorejuustoa
• tomusokeria, vaniljasokeria

Tee täyte. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin kymmeneksi minuutiksi. Vatkaa kuohukerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita siihen mascarpone, vaniljatuorejuusto, tomusokeri ja vaniljasokeri. Kaada viski ja lähes kaikki kermalikööri täyteseoksen joukkoon, ja laita loppu (n. 1/4 dl) pieneen lasiin. Kuumenna loppu kermalikööri mikrossa n. 30 sekuntia, kunnes se kiehuu. Purista liivatelehdet ja liota ne sitten kuumaan kermalikööriin. Anna jäähtyä hetken aikaa. Liruttele liivateliemi ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan sekoittaen. Anna täytteen jähmettyä ainakin sen aikaa kun teet pohjat; täyte saa olla jo melko jämäkkää kun kakku täytetään.

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi, lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet, levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista noin 7 minuuttia. Kumoa leivinpaperille, anna jäähtyä hetki. Kostuta pohjat kevyesti kermaliköörin ja maidon seoksella.

Levitä puolet täytteestä ensimmäiselle torttulevylle. Leikkaa levy poikittain tasan neljään suikaleeseen. Tee sama toisen pohjan kanssa. Kieritä ensimmäinen suikale rullalle ja nosta kieppu tarjoiluvadille pystyyn. Ota seuraava suikale ja aseta se kiepun ympärille tarjoiluvadilla, Toista niin kauan että kaikki 8 suikaletta muodostavat yhden ison kieputuskakun. Laita kakun reunoille leivinpaperi tai tuorekelmu ja aseta reunavuoka valmiin kakun ympärille pitämään sitä muodossaan. Anna kakun jähmettyä jääkaapissa yön yli. Tarjoilupäivänä vaahdota ja mausta kuorrute, ja pursota ja koristele halusi mukaan.

Kieputuskakku on hauskan näköinen, koska täytevälit eivät olekaan vaakasuorat vaan pystysuuntaiset. Mutta toki voit saman kakun tehdä myös perinteiseen tapaan ilman kieputuksia, tai jos teet vain puoli annosta, saat siitä kierrettyä yhden hyvän kääretorttukakun.

Sain tänä vuonna anopilta muumipaparkakkutalon muotit lahjaksi, joten sellainenhan se sitten piti jouluksi tehdä.

 

Minulta pyydettiin pieni örkkikakku, johon sain vinkiksi tämän linkin kuvan. Ohjeeksi sanottiin, että kakku pitäisi mielellään olla mahdollisimman ruma. :-O

 

Kahden munan kakkupohja, jonka täytteenä seos, jossa oli pieneksi pilkottuja tölkkipäärynöitä, kinuskikastiketta ja tuorejuustoa. Kostutus päärynöiden liemellä. Päällä maalattua marsipaania, reunat pursotettu kermavaahto-tuorejuusto-vaniljakreemijauhe-tomusokerihässäkällä, joka oli värjätty epätaiseksi vihreällä, ruskealla ja mustalla pastavärillä.

Ystäväni syntymäpäiville halusin kokeilla jotain, mitä en ole ennen tehnyt, ja tällainen siitä sitten tuli:

 

Kuuden munan kakkupohja. Täytteenä seos, jossa oli pieneksi pilkottuja tölkkipäärynöitä, kinuskikastiketta ja tuorejuustoa. Kostutus päärynöiden liemellä. Päällä oli ensin kinuskikuorrutus, joka liukui melkein kokonaan päältä pois tarjottimelle, ja sen takia hätäapuna päällimmäisenä on vielä Omar-karkeista kaulittu toffeelevy. Koristeena Omar-karkeista tehdyt ruusut, kruunu ja kirjaimet. Täyte oli tosi hyvää, mutta Omar-levy hivenen haastava leikata; olisi ollut hyvä olla terävämpi ase apuna.

 

 

 

Työkaverilla oli harjakaiset, ja pyysi sinne kakkua melko lyhyellä varoitusajalla. Sain itse päättää melkein kaiken, ja tämmöinen siitä sitten tuli. Todella pikaisesti tehty, muoto ja ulkonäkö selkiytyivät vasta siinä työtä tehdessä. Paria tuntia ennen kakun valmistumista en tiennyt vielä yhtään, minkä näköinen siitä on tulossa. Olisi ehkä ollut hyvä suunnitella vähän etukäteen, mutta oli kaikkea muuta hässäkkää siinä mielen päällä, ja kaveri vakuutti, että kaikki käy ja varmasti kelpaa, tuli mimmoinen tuli. Niin, kuuden munan kakkupohja, ja täytteenä kuningatarmoussea, eli vadelmista ja mustikoista tehtyä massaa (sekin määräytyi täysin sen mukaan, mitä sattui pakastimessa sillä hetkellä olemaan). Päällä muut osat ihan kermavaahtoa paitsi tummanruskeassa on kermavaahdon sekaan sulatettu tummaa suklaata myös.

Pienen pojan yksivuotissynttäreihin sain tehdä kaksi muumipekkoa kakuiksi.

  

Pohjina oli 1x6 munan ja 1x8 munan kakkupohjat, jotka täytin vuokiinsa ja seuraavana päivänä leikkelin oikeisiin muotoihin, ylijäävistä palasista muotoilin kolmiulotteisia kohtia, kuten kuonoa, kättä ja häntää. Täytteen vadelmamousseen meni 8 dl vispikermaa, 600 g tuorejuustoa, 700 g rahkaa, n. 200 g tomusokeria, 1.4 kg vadelmia ja 20 liivatelehteä. Lisäksi sivelin päällykerroksen vadelmamarmeladilla. Sen päälle sitten tuli sekoitus, jossa oli 400 g tuorejuustoa, 300 g rahkaa ja 8 dl vispikermaa, sekä 3 rkl vaniljakreemijauhetta + maun mukaan tomusokeria. Ääriviivoina ja onnittelukylttinä valkoista ja tummaa suklaata.

Ps. Näistä kakuista muuten laskin ensimmäistä kertaa, paljonko ainekset oikein maksoivat. Tässäpä se:

• Mitä, paljonko (määrä), paljonko (hinta €)
• FloraVispi 16 dl 11,92
• Maitorahka 1 kg 7,95
• Tuorejuusto 1 kg 11,75
• Liivatelehti 20 kpl 2,56
• Leivinjauhe 5 tl 0,21
• Tomusokeri 6 dl 1,04
• Perunajauho 5 dl 0,75
• Vehnäjauho 5 dl 0,23
• Kananmuna 14 kpl 2,52
• Suklaa 1/2 levyä  1,00
• Pakastemarja 1,4 kg 11,45
• Vaniljakreemijauhe 1 dl 0,50   (Välisumma tähän asti 51,88 €)
• + pari euroa lisää sekalaisiin tarvikkeisiin (vadelmamarmeladiin, leivinpapereihin, tuorekelmuun, vuokasprayhin, uuninlämmityssähköön, kostutusmehuun, elintarvikeväriin jne)
• + kuljetus juhlapaikalle 32 km päähän

Eli yhteensä lähes 60 euroa meni näiden kahden kakun tarvikkeisiin. Kaupasta tarvikkeiden hommaamiselle samoin kuin varsinaisille työtunneille, reilu 5 tuntia, en laskenut mitään hintaa. Leipominen on mukavaa puuhaa, jos saa tehdä semmoista, mitä itse haluaa, ja missä on vähän haastettakin mukana. Pitäähän ihmisellä joku harrastus olla…

En saamattomuuttani taida saada niitä alkukesän piirakoita sun muita tänne blogiin siirrettyä, mutta laitanpa tämän mustikkatortun kuitenkin. Oikeasti tein näitä viikon sisään kolme kappaletta. Niistä yksi oli vain mustikalla ja kaksi oli vadelma-mustikka-päällyksellä. Mutta niistä kahdesta en sitten muistanut ottaa kuvaa, joten nyt saatte sitten vain tämän mustikkaisen version näytille.

  

Resepti:

• 150 g voita
• 1 dl sokeria
• 1 muna
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 0,5 dl perunajauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 150 g ranskankermaa
• 0,5 dl sokeria
• 2 tl vaniljasokeria
• 0,5 - 1 l mustikoita (tai mitä vain marjoja)

Vaahdota voi ja sokeri, ja sekoita vaahtoon ensin muna ja viimeiseksi jauhot. Laita torttuvuoan pohjalle pohjan muotoinen pala leivinpaperia, ja levitä taikina vuokaan. Voit käyttää vehnäjauhoja apuna, jos taikina tarttuu liikaa käsiin. Paista pohja 200 asteessa n. 15 minuuttia. Jäähdytä pohja, ja ota leivinpaperi pohjan alta pois.

Sekoita sokerit ranskankermaan, ja levitä seos jäähtyneelle pohjalle. Kaada marjat seoksen päälle ja levitä tasaiseksi.

Jos et tarjoa torttua parin tunnin sisällä, tee marjojen päälle kiille (1,5 dl mietoa mehua + 2 liivatelehteä), jotta torttu pysyy kauniina pitempään, vaikka seuraavaan päivään.

Vielä sananen tuosta ranskankermasta. Yleensä käytän täysrasvaista (Valion) Creme Fraichea, ja siitä tulee paras täyte, paksu ja maukas. Tuossa kuvassa olleeseen torttuun minulla vain ei sattunut sitä ranskankermaa jääkaapissa olemaan, löytyi vain 200 g purkki 5 % fraichea. No, siitä sitten tein täytteen, ja ihan hyvänmakuista sekin oli, mutta selvästi liian juoksevaa, ja sitä tuli liikaa, kun se purkki on isompi. Siksi kuvassa näkyy, miten täyte juoksee reunojen yli; normaalisti se jää kauniisti paikalleen… Mutta joka tapauksessa, tämä torttu on minun suosikki kaikista marjatortturesepteistä, ei vähiten sen takia, että marjat voi siihen käyttää tuoreina, ilman paistamista. Ja pohja on herkullisuudestaan saanut paljon kehuja kavereilta.

Miettiköhän kukaan, että mihin ihmeeseen ne flyygelikakusta ylijääneet kakkupalaset oikein käytettiin?

  

Paljastettakoon se nyt. Tein niistä jämäkakun, eli iskin kaikki palaset sikinsokin yhteen kelmulla vuorattuun pienehköön vuokaan, taputtelin mössön tasaiseksi ja laitoin jääkaappiin muotoutumaan seuraavaan päivään saakka. Sitten seuraavana päivänä (jolloin meille sopivasti tuli vieraita käymään), kumosin kakun lautaselle, otin kelmun pois päältä, ja koristelin koko komeuden kermavaahdolla ja chili-suklaa-rouheella. Oli hyvää, ja tuli helposti! Tässä vaihekuvia, kännykällä otettuja, joten ei kovin kummoisen laatuisia, mutta jospa niistä selvän saisi.

 

 

 

Esikoiseni täytti tänään 15 vuotta, ja pyysi suklaakakkua, jossa on koristeina suklaaseen dipattuja mansikoita. No, sellainenhan sitten piti tietysti tehdä!

 

Tämän samaisen suklaakakun olen tehnyt tällä reseptillä kaksi kertaa aikaisemminkin. Viimeksi omiin valmistujaisiini vuonna 2005. Se on tooodella herkullista, mutta niin kovin tuhtia tavaraa, että en ihan joka vuosi sitä viitsi tehdä, kun sitten sitä tulee syötyä, ja kaloreita siinä on ainakin miljoona. Kaikki se voi, sokeri ja suklaa tekee kyllä erinomaisen maistuvan herkun, mutta kevyeksi sitä ei voi sanoa vaikka miten päin sen ajattelisi.

Seuraavassa resepti niin kuin minä sen teen. Ohje on otettu ja vähän mukailtu kirjasta Maailman parhaat kakut, kustantaja Gummerus:

Tämä ohje on ehkä kehitetty kaikille ”suklaaisteille”. Leivo ja kokoa kakku vähintään vuorokautta ennen tarjoilua, jotta sen maut ehtivät tasaantua ja sekoittua.

Aineet:

Kakkupohjat:

• 3 rkl kuumaa vahvaa kahvia
• 90 g taloussuklaata
• 180 g (= 3 dl) vehnäjauhoja
• 2 rkl kaakaojauhetta
• 1 tl kanelia
• 6 munaa
• 180 g (= 2 dl) fariinisokeria
• 180 g sulatettua, jäähdytettyä vähäsuolaista voita

Täyte 1:

• 2,5 dl Flora vispiä
• 1 rkl sokeria
• 1,5 rkl tummaa rommia

Täyte 2:

• 4 rkl kuumaa vahvaa kahvia
• 2 tl kaakaojauhetta
• 120 g taloussuklaata
• 500 g vähäsuolaista pehmeää voita
• 150 g (= 2,5 dl) tomusokeria

Kostutus:

• 1 dl vettä
• 160 g (= 1,75 dl) hienoa sokeria
• 2 rkl tummaa rommia

Valmistus:

1. Sulata voi ja laita jäähtymään.
2. Sulata paloiteltu suklaa kahvin kanssa mikrossa, n. 30 s riittänee.
3. Vuoraa kahden 22 cm kakkuvuoan pohja leivinpaperilla ja voitele ja korppujauhota vuokien reunat.
4. Laita uuni lämpiämään 180 asteeseen.
5. Yhdistä vehnäjauhot, kaakaojauhe ja kaneli.
6. Erota munien keltuaiset ja valkuaiset omiin kulhoihinsa.
7. Vatkaa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi.
8. Vatkaa keltuaiset ja fariinisokeri vaahdoksi, sekoita sulatettu jäähtynyt suklaa joukkoon.
9. Sekoita 2 kukkurallista lusikallista valkuaisvaahtoa keltuaisiin, jotta seos pehmenee.
10. Lisää taikinaan siivilän läpi jauhoseos, sekoita.
11. Sekoita joukkoon sulatettu voi ja loput valkuaisvaahdosta.
12. Jaa taikina kahteen kunnostettuun vuokaan ja paista ne uunissa 180 asteessa n. 25 minuuttia, kunnes tikkuun ei enää tartu taikinaa.
13. Ota kakut pois uunista, seisota niitä vuoassa 5 minuuttia ja kumoa ne ritilälle leivinpaperin päälle.
14. Tee sokeriliemi: Pane vesi ja sokeri paksupohjaiseen kattilaan. Nosta kattila miedolle lämmölle, sekoita koko ajan, kunnes sokeri on sulanut ja neste on kirkasta. Kuumenna liemi poreilevaksi ja nosta kattila heti pois liedeltä. Anna liemen jäähtyä kylmäksi, mausta se rommilla.
15. Tee täyte 1: Vatkaa kerma, sokeri ja rommi kovaksi vaahdoksi. Peitä kulho ja nosta jääkaappiin odottamaan.
16. Tee täyte 2: Liota kaakaojauhe kuumaan kahviin, lisää suklaapalat joukkoon ja sulata se mikrossa. Anna seoksen jäähtyä. Vatkaa voi ja tomusokeri ilmavaksi vaahdoksi. Lisää voivaahto suklaaseokseen ja vatkaa kuorrutusta, kunnes se on vaaleaa, ilmavaa ja paksua.
17. Leikkaa kakkupohjat kahtia ja kostuta leikkuupinnat sokeriliemellä.
18. Lusikoi vajaa neljäsosa täyte 2:sta tähtiterälliseen pursotinpussiin.
19. Ota jäljellä olevasta täytteestä puolet eri kulhoon.
20. Kokoa kakku: kakkupohja – puolet lopusta täyte 2:sta – kakkupohja – täyte 1 – kakkupohja – toinen puolikas lopusta täyte 2:sta- kakkupohja.
21. Levitä eri kulhoon otettu täyte 2 kakun päälle ja reunoille.
22. Pursota viimeinen osa täyte 2:sta koristeeksi kakun reunoille haluamallasi tavalla.
23. Anna kakun maustua jääkaapissa vähintään yön yli ennen tarjoamista.

Kakun teko alusta loppuun kestää noin kolme tuntia. Kakku säilyy viileässä viikon, pakasteessa 2 kuukautta (paitsi ettei säily, vaan se syödään paljon aikaisemmin… ). Ota kakku huoneenlämpöön noin tunti ennen tarjoilua, jotta kuorrutus ehtii pehmetä sopivasti.

Tätä perusohjetta siis mukailin tällä kertaa niin, että laitoin kermatäyteväliin kerman sekaan pakastevadelmia, ja tosiaan päälle dippasin mansikoita kolmeen eri suklaaseen: 5 kpl valkosuklaaseen, 5 kpl maitosuklaaseen ja 5 kpl tummaan suklaaseen. Pursotin 15 kermavaahtokiehkuraa (otin osan täytteen kermasta erilleen tätä varten) kakun päälle ja asetin suklaamansikat niiden päälle. Sitten laitoin vielä reunoille dippaamattomia mansikoita 15 kpl ja niiden väleihin pursottelin loput kermat.

Oho, kuukausi meni jo edellisestä postauksesta. Ihan leipomatta en niin kauaa ole ollut, mutta en vain ole saanut mitään tänne laitettua. Ehkäpä vielä jonain päivänä postaan ne raparperipiirakat sun muut. Mutta nyt ihan oikeaa asiaa, eli sain kunnian tehdä flyygelinmuotoisen täytekakun eräälle tänään ylioppilaaksi päässeelle nuorelle miehelle.

 

En hoksannut yhtään kuvaa ottaa ylhäältä päin, että se flyygelin muoto näkyisi kunnolla. Enkä myöskään huomannut ottaa kakusta alustansa päällä yhtään kuvaa. Juhlakalun perhe nimittäin oli puusta nikkaroinut hienon fllygelinmuotoisen alustan tätä kakkua varten. Minä tein kakun foliolla päällystetyn muotoonsa leikatun pahvin päälle, ja kuljetin sen tuon kuvassa näkyvän ritilän päällä juhlapaikalle, ja siellä sitten nostin kakun alustalleen. Se oli hieno, mutta kuvaa siitä nyt ei valitettavasti ole (jollei kakun tilaaja satu lukemaan tätä ja lähettämään minulle sähköpostilla yhden kuvan kakusta tarjoilupöydässään *vinkvink*).

 

Pohjana on kuuden munan sokerikakku, jossa on täytteenä vadelmamoussea. Kuorrutus on mustaksi värjättyä suklaanmakuista valmiskuorrutetta. Koskettimet on itsetehtyä sokerimassaa ja kansi, nuottiteline sekä tukikeppi gum paste -sokerimassaa. Yritin kannen tehdä myös sekä sulatetusta suklaasta että itsetehdystä sokerimassasta, mutta ne molemmat hajosivat käsiin, kun testasin, pysyvätkö tuen varassa kallellaan. Gum paste -massa taas oli tarpeeksi kestävää, että se tähän tarkoitukseen kävi.

 

Tässä muutama kuva kakun tekovaiheista, kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi. Kakusta toivottiin kiiltävää, ja niinpä suihkautin lopuksi koko kakulle helmiäissuihketta. Ensi kerralla en tekisi niin. Se nimittäin muutti syvän mustan värin hieman hopean väriseksi. Itse pidin enemmän siitä ihan mustasta. Mutta tällä kertaa näin.

 

Viime viikonloppuna oli esikoisen rippijuhlat, ja niillehän piti tietysti leipoa. Tarjoilu tehtiin täysin päivänsankarin toiveiden mukaan. Omatekoista tarjolla oli:

Mansikkakakku

Raparperijuustokakku

Tiikerikakku (josta ei jostain systä ole yksittäiskuvaa, mutta tässä se on vasemmassa laidassa, muiden tarjottavien joukossa)

Kanelipullaa

Kalaisa voileipäkakku

(johon päivänsankari itse teki kurkun kuoresta koristeet päälle, tässä kuvassa todiste)

Pizzapaloja

ja pakaste-coctailpiirakoita munavoin kanssa, näistäkään ei kuvia ole.

Juhlat onnistuivat hyvin, ja tarjottavaa oli juuri sopivasti n. 30 hengelle.

Vähän on haipakkaa ollut. Muutama kuva leipomuksista (ei täytekakkuja kuitenkaan) on jemmassa odottamassa, että ehdin ne jossain välissä julkaista. Tässä kuitenkin nyt tämänpäiväiset tuotokseni. Esikoiseni pääsee sunnuntaina ripille, ja hänelle tein tänään valittavaksi erilaisia koristeita kakkujen päälle. Ihan muoteilla tällä kertaa; ei ole aikaa alkaa muovailemaan…

 

Kakkuja on kaksi, ja esikoinen valitsi toisen kakun päälle tuon ruskean soikion valkoisella ristillä ja toiseen tuon ruskean ristin valkealla kyyhkyllä. Muuten olisi ottanut tuon ison ristin, mutta kun se meni poikki muotista pois ottaessa, niin ei se sitten enää kelvannut. Mihinkähän käyttäisin nämä loput?

Ruskeat kohdat on Wiltonin Candy Melts’ejä, ja niissä olevat valkoiset on valkosuklaata, samoin kuin tuo isompi perhosista. Nuo kaksi täysin valkeaa on marsipaanin ja sokerimassan sekoitusta; siinä oli ajatuksena, että maalaan tuon ristiosan kultamaalilla. Mutta enpä nyt taidakaan vaivautua, kun ei niille ollut menekkiä.

Tänään siis kuopus juhlii 9-vuotissynttäreitään. Kakku on tehty täysin sankarin toiveiden mukaan. Kuuden munan pohja, jossa täytteenä mansikkahilloa, banaaniviipaleita ja kerma-pakastemansikkasose-sekoitusta. Kostutettu mansikkamehulla. Päällä makeutettu kermavaahto-tuorejuustosekoitus sekä sokerikreemi (vihreät pursotukset). Koristeena elintarvikeväreillä maalattu marsipaanikuvio.

 

 Edit 12.5.: Tässä vielä kuva päivänsankarista puhaltamassa kynttilöitä.

 

Kuopuksen koulun äitienpäiväarpajaisiin toivottiin kodeista leivottuja palkintoja. Minä tekaisin helpon ja nopean kakun sinne.

 

 

Kakussa on puolentoista munan pohja jaettuna kahtia. Välissä on mansikka-jugurttimousse, jossa on vaahdotettua Flora vispiä, mansikkajugurttia, pakastemansikkapalasia ja sokeria, hyydytetty liivatelehdillä. Ennen kuin kaadoin moussen hyytymään, laitoin reunoille puolikkaita pakastemansikoita tasaisin välein, ikään kuin koristeeksi. Päällä on valmis kakkukuva, halkaisija vain reilu 10 cm. Reunoilla pikaiset pursotukset. Pikainen kakku siis, mutta minusta tuli ihan kivan näköinen.

Kuopuksellani on synttärijuhlat ensi viikonloppuna, ja hän pyysi Code Lyoko -piirrossarjasta Ulrichin hahmoa kakun päälle. Etsi mieluisan kuvan netistä, joka sitten printattiin. Marsipaanista kuopus ei välitä kovasti, joten päädyin eka kertaa tällaiseen irtileikattuun kuvioon. Samalla sitten ajattelin kokeilla, miten onnistuu laittaa kaksi kuviota päällekkäin; tuntui helpommalta maalata Code Lyokon merkki erikseen ja Ulrich erikseen.

Ensin siis suurensin tosi pienen kuvan sopivan kokoiseksi. Sitten printtasin kuvan kahteen kertaan, ja toisesta printistä leikkasin irti Ulrichin ja toisesta tuon merkin. Kaulin marsipaanin ja leikkasin siitä ensin merkin muotoisen palan, johon painoin sopivan kokoisilla laseilla rengaskuviot. Sitten kaulin uuden marsipaanipalan ja piirsin leikkurilla siihen Ulrichin ääriviivat. Sitten vaan maalaamaan; tässäpä muutama kuva siitä.

 

 

 

 

Ja voittajaksi nousi — tadaa — numero 7, eli Kyökkipiika Kati. Onnea voittajalle!!! Laitan sun blogiin kommenttia ja sähköpostiosoitteeni, niin voit meilata mulle postiosoitteen, mihin palkinnon saa laittaa tulemaan.

Ja ai niin, parikin kommentoijaa kyseli, onko ok linkittää minun blogia. Tottakai on, ihan vapaasti vain!

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille! Kiva, että teitä oli noin paljon! Toivottavasti jaksatte odottaa seuraavaa päivitystä; kakkuja on tullut leivottua nyt vähän vähemmän, kun en leivo kuin tarpeeseen, ja kukaan kaveri ei ole nyt kakkujen perään kysellyt, eikä kotonakaan ole kakunsyöjiä löytynyt. Mutta viimeistään äitienpäivän seutuvilla sitten taas aktivoidutaan.

PS: Pia, thanks for your comment! I miss you and our time in London extremely, too! We will do that trip again, ia a few years time, I promise!

PPS: Arvontapalkinnon voi nähdä Kyökkipiika Katin sivuilla, täällä. Tai voinhan sen kopsata tännekin.

Pari viikkoa sitten oli Miehen synttärit, ja kuopus, 8v, halusi leipoa isälleen kakun. No, isänsä ei kovasti kakuista perusta, joten suostuttelin kuopuksen muuttamaan kakun suklaaneliöiden (isän herkkua) ja muffinssien risteytykseksi. Niinpä siis suklaaneliötaikina paistettiin muffinssivuoissa ja kuorrutettiin suklaaneliökuorrutteella ja kermavaahdolla. Koristeeksi nonparelleja ja isän muffinssiin vielä kynttilä palamaan, niin jopas oli kuopus tyytyväinen tekeleisiinsä.

Ystäväni toivoi syntymäpäivilleen kaksi musiikkiaiheista kakkua. Juhlien teemavärit olivat musta, valkoinen ja kulta. Muuten sain tehdä kaiken ihan oman pääni mukaan.

Tällaiset kakut sitten sain aikaiseksi:

Nuottikakku:

6 munan pohja, jonka täytteenä mansikka-vadelmamousse. Päällys ja koristeet marsipaania. Reunapursotukset Flora Vispiä, jossa seassa vähän tuorejuustoa, rahkaa, vaniljakreemijauhetta ja tomusokeria.

Nuottiavainkakku:

Tämä on tehty Hellapoliisin Hopeatoffeekakun ohjetta mukaellen, eli 6 munan pohja, jossa sitruunatäyte ja päällä Hopeatoffeekinuski. Reunapursotukset sama kuin nuottikakussa. Koristeena kultakuulia.

Nämä herättivät paljon positiivista huomiota ja ohjekyselyitä. Jos joku osaa sanoa, saako Oulusta ostettua elintarvikekyniä jostain kaupasta, kertokaa se kommenttilootaan, kiitos. Minä kun en osannut vastata, kun käytän enimmäkseen edelleen USAssa asuessamme ostamiani leivontatarvikkeita.

  

Uusi vuosi vastaanotettiin mm. tämän pätkiskakun voimin. Pohjana sokerikakkulevy, päällä pätkismoussea, reunoilla kermavaahtoa ja koristeena suklaanumeroita, -rouhetta ja -lehtiä.

Oikeasti haluaisin käydä jokaisessa seuraamassani blogissa toivottamassa hyvää joulua, mutta valitettavasti aika ja jaksaminen ei nyt siihen riitä. Toivon, että melko moni niiden blogien kirjoittajista kuitenkin myös käy minun blogiani lukemassa, joten tässä teille kaikille yhteiset hyvän joulun toivotukset. Samat toivotukset lähtevät toki myös muille blogini lukijoille. Kiitos teille kaikille, bloggaaminen olisi melko tylsää, jos kukaan ei kirjoituksia kävisi lukemassa ja kuvia katsomassa.

Tässä vielä kuva meidän tämänjouluisesta piparkakkutalosta. Se ei vedä ollenkaan vertoja monille muille blogimaailmassa nähdyille piparitaloille, mutta onpahan vain sellainen perinteinen mökki, mikä yleensä aina tulee tehtyä. Tuollaisen kuusen tein tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Siihen piti tulla tähtikin huippuun, mutta se meni parempiin suihin ennen kuin huomasinkaan… Pojat nyt jo kieli pitkällä odottavat, että saavat joulun jälkeen loputkin noista pistellä poskeensa.

 

Kolmivuotias tytöntylleröinen pyysi syntymäpäiväjuhliinsa "lintettakakkua", ja sellainenhan sitten piti sitten tehdä. Tässä vähän vaihekuvia.

Tein kuuden munan sokerikakkutaikinan, jonka jaoin kolmeen pieneen vuokaan paistoa varten. Täytteeksi tuli vadelmamoussea ja valkosuklaamoussea, kostutus maidolla. Hyydytin pohjat täytettyinä vuoissaan yön yli. Aamulla sitten kokosin pohjat, joihin kaikkiin tein vessapaperihylsyllä keskelle reiän, yhdeksi korkeaksi keoksi. Olin käärinyt synttärisankarille annettavan barbinuken ympärille kelmua alakropan ympärille. Sen päälle tein vielä muovirullan barbin ostolaatikosta, ja senkin vielä päällystin kelmulla. Niin, ja nuken hiukset nostin kelmun avulla ylös kakun koristelun ajaksi.

  

Tämän kakkuhameen sitten päällystin vaaleanpunaiseksi värjätyllä kermavaahdolla (makeutettu tomusokerilla ja jämäköitetty vaniljakreemijauheella). Olin kaikenkaikkiaan vatkannut 2 prk Flora vispiä, josta olin ottanut erilleen osan kermavaahdosta ennen värjäystä. Hameen päällystyksen jälkeen värjäsin lopun vaaleanpunaisen kermavaahdon vielä vähän tummemmaksi. Näin sain hameeseen kolmea eri värisävyä. Pursottelin sitten hameeseen vapaalla kädellä rimpssuja, kaariviivoja ja kukkia.

  

Tässä vielä kuvat valmiista kakusta ulkona odottamassa juhliin lähtöä. (Pahoitteluni kuvien huonosta laadusta!)

  

Tänään vietetään työkaverini äitiyslomalle läksiäisiä. Hänellä on myös tällä viikolla syntymäpäivä. Pitihän sitä varten sitten kakku tehdä; halusin välttämättä kokeilla mahakakun tekoa, kun sellaisen olin nähnyt Ullan blogissa aiemmin. No, ihan yhtä hyvin ei minun versio onnistunut kuin esikuvansa, mutta kyllä se asiansa ajoi, ja hymyjä huulille kirvoitti.

  

Kahden munan kakkupohja on kostutettu kaakaolla. Täytteenä on pätkismoussea (koska halusin itsekin päästä maistamaan, miten se kakussa toimii). Päällinen marsipaania, jonka alla ohuesti omenamarmeladia.

Ja tässä koko kakku, mihin alla postattu maalaus tuli. Pohjana on kuuden munan kakkupohja, kostutettu kaakaolla, täytteenä kahdessa välissä pätkismoussea (5 dl kuohukermaa vaahdotettuna, 400 g tuorejuustoa, 3 pss á 140g mikrossa sulatettuja Pätkis minejä). Marsipaanin alla omenamarmeladia ohut kerros. Reunoilla makeutettua kermavaahtoa ja suklaamoussea. Koristeena suklaarouhetta.

 

Työkaverin mies on armoton HPK-fani, ja senpä vuoksi synttäreille toivottiin kakkua, jossa olisi HPK:n logo. Minä olen ihan onneton näissä kaikenmaailman joukkueissa ja niiden logoissa (no, Kärppä-logon sentään tunnistan), mutta onneksi on netti…   Tällaisen maalauksen sitten tein marsipaanille:

 

 Edit: Ai niin, tähänhän oli vaihekuviakin pari:

 

Molemmat pojat halusivat omille isilleen tehdä isänpäiväksi kakun. Ja sehän minulle sopii, eipä tarvinnut itse yrittää miettiä ja suunnitella, että millaisen kakun tekisin, vaan kumpikin poika sai itse sanoa, minkämakuisen ja -näköisen haluaa isälleen tehdä.

Tässä esikoisen,14 v., tuotos (sori, kaiken muun sähläyksen lisäksi kuvastakin tuli tosi pimeä!):

 

Kolmen munan kakku, jossa sisällä mansikka-banaanimoussea, päällä suklaakuorrutus ja kermavaahto, sekä sokerihelmiä ja suklaarouhetta, -lehtiä ja -kirjaimet. Pojalla olisi onnistunut kaikki hyvin, mutta minä mokoma menin töpeksimään, enkä malttanut antaa kakun hyytyä rauhassa, vaan yritin liian aikaisin sen kumota tarjoiluvadille koristelua odottamaan. Sen takia sitten kakku meni vähän linttaan. Ja minä mokasin myös suklaakuorrutuksen kanssa, neuvoin kaatamaan sen liian kuumana kakun päälle ja sekin aiheutti vähän ulkonäkövaurioita, minkä takia kermavaahtoa tuli reunoille vähän enemmän kuin alunperin oli suunniteltu. Anteeksi! Toivottavasti maku kuitenkin oli hyvä!

Ja tässä kuopuksen (8 v.) kakku:

 

Neljän munan kakku, välissä banaania, mansikkaa ja kermavaahtoa. Päällä valmis kakkukuva, kermavaahtoa ja strösseliä, sekä suklaakirjaimet. Tämän kanssa sitten maltoin olla hätiköimättä, olin kai oppinut jo virheistäni, ja kuopus sai omassa tahdissaan tehdä kakun rauhassa valmiiksi. Sitä maistoin itsekin, ja oli makoisaa!

Tällainen sitten tuli Homer Simpson -kakusta.

 

Toiveissa oli suklaakakku. Täytyy tunnustaa, että en ole itse kovasti suklaakakun ystävä (tai ainakin pidän perinteisistä marja-kermakakuista enemmän), joten en ole aikaisemmin kovinkaan monta suklaakakkua tehnyt. Tähän etsin monta eri sacher-kakun reseptejä netistä, ja tein niistä oman mukaelmani. Toivottavasti tuli syötävää…

Pohja:

• 150 g voita
• 170 g Fazerin sininen -suklaata
• 5 valkuaista
• 1/2 dl tomusokeria
• 5 keltuaista
• 1 1/2 dl tomusokeria
• 1 1/2 dl vehnäjauhoja
• 1 dl perunajauhoja
• 2 tl leivinjauhetta
• 1 tl vaniljasokeria

Kostutus:

• 1 1/2 dl omenamehua

Täyte:

• 200 g omenamarmeladia
• 1 dl päärynähilloa
• 1 prk Flora vispiä vaahdotettuna ja kevyesti makeutettuna

Kuorrutus:

• 2 dl kermaa
• 120 g tummaa suklaata
• 1 kananmuna

Koristelu:

• marsipaanimaalaus 
• 2 dl kuohukermaa

Sulata rasva kattilassa, paloittele joukkoon suklaa ja anna sen sulaa välillä sekoittaen. Anna seoksen jäähtyä, muttei jähmettyä. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon 1/2 dl siivilöityä tomusokeria ja jatka vatkaamista hetki. Vatkaa keltuaiset ja 1 1/2 dl siivilöityä tomusokeria vaahdoksi. Sekoita keltuais-sokerivaahtoon vielä juokseva suklaaseos sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet siivilöiden. Lisää lopuksi valkuais-sokeriseos ja sekoita vain sen verran, että aineet tasoittuvat. Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan, jonka halkaisija on 22-24cm. Paista 175 asteessa uunin alatasolla 70 minuuttia. Anna kakun jäähtyä ennen kuin kumoat sen vuoasta. Halkaise 4 osaan, kostuta ja levitä väleihin omenamarmeladia ja kermavaahtoa, johon on sekoitettu päärynähillo. Anna kakun maustua vuoassaan jääkaapissa yön yli.

Valmista kuorrutus: Mittaa kattilaan kerma ja suklaa. Lämmitä miedolla lämmöllä ja välillä sekoitellen kunnes suklaa on sulanut ja seos on tasaista. Riko 1 kananmunan rakenne pienessä astiassa ja sekoita joukkoon 3 rkl suklaaseosta. Kaada tämä seos takaisin suklaa-kermaseokseen. Kiehauta n. 1 minuutin ajan koko ajan sekoittaen. Kaada hieman jäähtynyt kuorrutus kakun päälle ja anna valua reunoille, tasoita veitsellä. Nosta kakku hetkeksi kylmään. Anna kakun tekeytyä kylmässä muutama tunti tai vaikka seuraavaan päivään.

Nosta kakku tarjoilualustalleen. Laita marsipaanimaalaus kakun päälle. Vatkaa kerma vaahdoksi ja pursota se kakun reunoille.

Kaverin pojan ensi viikonlopun synttäreille oli toiveena Homer Simpson -aiheinen kakku. Tällaisen kuvan sitten maalasin marsipaanille. Valmiista kakusta kuva viikonloppuna.

 

Tein kaverin tytön synttäreille sankarin toiveiden mukaisen kakun. Neljän munan pohja ja välissä vadelmamoussea. Muuten onnistui hyvin, mutta koristellessa huomasin, että marsipaanikukkien väritys oli ihan väärä reunapursotusten kanssa… no, ei auttanut, pakko käyttää ne, kun varakukkia ei ollut. Ehkä asiaa olisi auttanut, jos olisin suihkuttanut helmiäissuihketta päälle, mutta huomasin sen vasta, kun kakku oli jo toimitettu. Ensi kerralla sitten paremmin.

  

Muuten meillä on ollut viime aikoina leipomisrintamalla vähän hiljaista. Paitsi yhden banaanikakun tein, mutta siitä ei ole kuvaa, koska se jämähti tosi ikävästi vuokaan kiinni. Eka kertaa pariin vuoteen voitelin vuoan rasvalla ja jauhotin korppujauhoilla, yleensä nykyäään käytän vuokasprayta, mutta kun se sattui loppumaan juuri tuota kukkakakkua tehdessäni. En sitten näköjään enää osaa vanhanaikaisesti voidella; kävinkin eilen ostamassa uuden vuokasprayn, sillä kun ei ikinä ole mikään jäänyt vuokaan kiinni. Suosittelen.

Jep, tämän viikon kakkuna oli oikea pikakakku, vieraita kun oli tulossa parin tunnin päästä ja itse makasin kuumeessa. Siis otin jo aiemmin tehdyn, siis valmiiksi täytetyn, kakun pakkasesta ja annoin sen sulaa pari tuntia. Siinä kun odotin kakun sulamista, tein koristeen, eli sulatin ensin kaksi palaa Kultasuklaan minttusuklaata muotin avulla hautakiven muotoiseksi, sitten sulatin palan tummaa suklaata, jolla kirjoitin tuon tekstin sen hautakiven päälle. Sitten vatkasin purkin kermaa ja iskin ne ihan vain jotenkin tuohon suaneen kakun päälle. Ja päällimmäiseksi hautakivi. Olisi kannattanut käyttää vähän enemmän aikaa ja vaivaa (jep, tiedän olevani perfektionisti…), mutta onneksi vieraat olivat tosi ilahtuneita tuostakin, ja maku korvasi sen, mitä ulkonäöstä puuttui. Kakku syötiin samalla istumalla loppuun, seitsemän hengen voimin.

 

Ps. Tiedän, että jos vitsiä täytyy selittää, se ei ole kovin hyvä, joten tämä ei selvästikään ole parhaasta päästä. Mutta tuo RIP ei siis tässä todellakaan tarkoita,että joku olisi kuollut, tai että kenenkään kuolemaa toivottaisiin, vaan on ihan vain sanaleikki, joka on tarkoitettu luettavaksi ihan kirjaimellisesti (Rest In Peace). SIllä siis yritin toivoa, että yövieraat nukkuisivat meillä hyvin ja saisivat hetken levähtää kiertue-elämän rasituksista…

Tätä en kyllä tehnyt ihan itse, vaan 8-vuotias poikani oli pääkokkina ja minä vain avustin. Marsipaaniporkkanoista poika teki porkkanaosat ja minä naatit.

  

Kakku on tehty täysin Chocomum’in ohjeen mukaan, paitsi että saksanpähkinä on korvattu hasselpähkinällä, ja vanilja-aromi korvattiin vaihtamalla maustamaton tuorejuusto vaniljanmakuiseen. Oikein makoisaa oli!

Vielä yksi leipomus, jonka tein viime viikonlopun Tupperware-kutsuille. Olen jo kauan halunnut itse yrittää tehdä kopiota Antellin Omenahyveestä, joka on mielestäni maailman parasta kakkua. Pikaisen gooletuksen jälkeen sain yhdisteltyä reseptin, jota vähän muokkailin vielä mieleisekseni. Alkuperäiset reseptit on siis täältä ja täältä kotoisin, ja minun versioni tässä alla.

  

Pohja:

* 225 g sokeria
* 425 g vehnäjauhoja
* 1 tl leivinjauhetta
* 225 g voita tai margariinia
* 1 muna
* 1 dl maitoa

Sekoita kulhossa 225 g sokeria, 425 g vehnäjauhoja ja 1 tl leivinjauhetta. Nypi joukkoon margariini ja vaivaa sitten sekaan 1 muna ja 1 dl maitoa. Siirrä taikina jääkaappiin tasaantumaan noin tunniksi. Jaa taikina sitten kolmeen yhtä suureen osaan osaan ja kauli ne pyöreiksi, saman kokoisiksi levyiksi kahden leivinpaperin välissä. (Itse piirsin leivinpaperiin 27 cm halkaisijaltaan olevat ympyrät, joiden kokoisiksi ja muotoiseksi kaulin pohjat.) Paista levyt yksitellen 175 asteessa noin 15 minuuttia, kevyesti vaalean ruskeiksi. Jäähdytä levyt.

Täyte:

* 1,2 kg (suomalaisia) omenia
* 2 dl vettä
* 2 dl sokeria
* 1 dl vaniljakreemijauhetta
* 3 dl vettä

Kuori ja lohko omenat, paloittele lohkot vielä kolmeen osaan. Siirrä omenapalat kattilaan ja lisää 2 dl vettä ja 2 dl hienoa sokeria. Keitä n. 5 minuuttia niin, että palat pehmenevät mutta eivät vielä soseudu. Anna omenapalojen jäähtyä ja maustua liemessään. Kaada lopuksi liemi siivilän läpi pois (saat siitä kostutusmehun, ja jää vielä juotavaksikin, nam.) Tee vaniljakreemi vatkaamalla vesi ja kreemijauhe sekaisin n. 5 minuutin ajan. Ota pieni osa (n. 1/4 - 1/5 koko määrästä) omenapaloista erilleen ja soseuta ne haarukalla. Sekoita loput omenapalat vaniljakreemiin.

Marenki:

* 9 rkl sokeria
* 4 kananmunan valkuaista

Vatkaa 4 kananmunan valkuaista kovaksi vaahdoksi. Lisää vähitellen joukkoon 9 rkl sokeria hyvin vatkaten, vatkaa kaikkiaan n. 10 minuutin ajan.

Kostutus:

* n. 1 dl omenoiden keitinlientä

Kokoa omenahyve: Laita ensimmäinen muropohja uuninkestävälle tarjoilulautaselle. Kostuta se kevyesti omenaliemellä. Laita pohjan päälle puolet vaniljakreemi-omenaseoksesta. Nosta toinen pohja edellisen päälle ja kostuta, ja laita loput täytteestä päälle. Laita viimeinen pohja päällimmäiseksi, kostuta se ja levitä sen päälle soseutetut omenapalat. Levitä marenki huolellisesti kakun päälle pursottimella. Paista omenahyvettä 150 asteisessa uunissa, alaosassa noin 20 minuutiksi, että marenki kuivuu ja saa kauniin vaaleanruskean pinnan. Jäähdytä valmis omenahyve muutama tunti tai yön yli jääkaapissa, tarjoile vaniljakastikkeen kanssa.

Vaniljakastike:

* 4 dl kevytvispikermaa
* 1/2 vaniljatanko
* 4 keltuaista
* 3 rkl sokeria
* 1 tl perunajauhoa
* 1 dl vispikermaa vaahdotettuna

Kiehauta kevytkerma ja vaniljatangon puolikas keskenään ja nosta kattila liedeltä. Anna maidon maustua noin 15 minuuttia.Poimi vaniljatanko pois ja halkaise se terävällä veitsellä leikkuulaudan päällä. Kaavi veitsellä tangon sisältä mustat siemenet ja lisää ne kermaan. Sekoita sokeri ja perunajauhot ja lisää seos vatkaten keltuaisten joukkoon. Vatkaa joukkoon myös vaniljakerma kahdessa erässä. Kuumenna seosta vatkaten kasarissa miedolla lämmöllä kunnes kastike sakenee. Jäähdytä kastike ja sekoita lopuksi joukkoon vaahdotettu kerma.

Tämä oli oikeasti melkoista herkkua! Meitä oli 12 henkeä syömässä, ja tämän verran kakusta jäi jäljelle (joo, nekin jämät syötiin kyllä sitten seuraavana päivänä ihan oman perheen kesken ). Seuraavaan versioon teen joitain pieniä muutoksia (esim. laitan tod.näk. lähes tuplasti omenaa, ja marenkiin enemmän sokeria, ja voisin ehkä tehdä kolmen ison pohjan sijaan neljä vähän pienempää pohjaa), mutta mitään suurta muokkausta tämä resepti ei mielestäni tarvitse.

 

Viime viikonlopun Tupperware-kutsuille leivoin suolapalaksi kinkkupiirakkaa pellillisen. Kovasti vieraat reseptiä pyytelivät, joten laitetaanpa se sitten tänne yleiseen jakoon. Tämä on oikeasti sellaista piirakkaa, mitä olen jo kohta 20 vuotta tehnyt suurinpiirtein samalla ohjeella, ja aina se vain maistuu. Kiitos vain mumille, jolta opiskeluaikoinani tämän reseptin sain. Tällä kertaa laitoin ekstrana mukaan pekonikuutioita, se sopi ihan hyvin mukaan, mutta erittäin hyvää tulee ilmankin.

  

Pohja:

• 300 g margariinia
• 6 dl jauhoja
• 1 muna
• 1 dl kylmää vettä
• 1 tl suolaa

Sekoita suola jauhoihin. Nypi kylmä rasva jauhoihin. Lisää muna ja vesi ja sekoita. (Taikinan kuuluukin jäädä tahmeaksi ja tarttuvaiseksi ) Koveta taikina kylmässä sillä aikaa, kun teet täytteen. Laita syvälle uunipellille leivinpaperi, ja taputtele käsin taikina pellille. Voit tarvittaessa käyttää hieman jauhoja levittämisessä apuna tai kostuttaa kädet kylmällä vedellä, jos taikina tarttuu liikaa käsiin.

 Täyte:

• 400-500 g palvikinkkua pieninä kuutioina
• (100-150 g pekonia kuutioina/silppuna)
• 1-2 sipulia pilkottuna
• 200-400 g herne-maissi-paprikaa (pakaste)

Ruskista liha ja sipuli pannulla, sekoita joukkoon vihannekset ja anna niiden sulaa pannulla. Levitä täyte pellille tasaisesti pohjan päälle.

Päälle:

• 4 dl maitoa
• 4 munaa (tällä kertaa laitoin 3 munaa + 3 keltuaista, ihan hyvin kävi niinkin)
• 1 tl suolaa
• 0,5 tl mustapippurirouhetta
• (vähän paprikajauhetta)
• 150-200 g juustoraastetta

Sekoita munat, maito ja mausteet, sekä puolet juustoraasteesta. Kaada ne pellille täytteen päälle. Ripottele loppu juustoraaste päällimmäiseksi. Paista 200 asteessa n. 45 minuuttia.

Hyvää sekä lämpimänä että kylmänä.

 

Tein ensimmäistä, vaan en varmaan viimeistä, kertaa pusuja viime viikonloppuna Tupperware-kutsuille. Tein sekä kookos- että marianneversiota: molemmat olivat hyviä, mutta ehkä se marianne kuitenkin sai enemmän suosiopisteitä kaikenkaikkiaan. Kookospusut jaksoin kuorruttaa "oikeaoppisesti", mutta oli se sen verran työlästä puuhaa, että mariannepusuihin sitten helpotin asiaa, ja vain valutin kuorrutuksen spiraaliksi päälle. Minusta oikein kivan näköinen noinkin, ja oikeastaan parempikin, kun ei ollut niin hirmuisen paljon suklaata siinä päällä.

Nyt minulla oli normaalikokoiset kaurakeksit pohjana. Seuraavalla kertaa sitten etsin jostain niitä pienempiä, jotta saan ihan yhden suupalan kokoisia pusuja tehtyä. Noissa oli vähän liikaa syömistä aina yhdessä…

Tein nämä siis Marien ohjeella, yhden annoksen kumpaakin makua. Mutta minun pusuni taisivat tosiaan olla suurempia kuin Marien, koska sain 15 pusun sijaan vain 10 kpl kumpaakin makua tehtyä.

Tällainen kakku syntyi eräisiin 70-vuotisjuhliin.

Toiveina oli kuuden munan kakku, johon voisi käyttää loput pensaissa olevat vadelmat. Toiveiden lisäksi rajoittava tekijä oli, että oman työmatkani takia jouduin tekemään kakun valmiiksi asti jo päivää ennen tarjoilua; sen takia valitsin moussen täytteeksi, ja yritin kostuttaa kohtuudella, että kakusta ei tulisi liian märkä tarjoilua odotellessaan.

Täyte:

• 2,5 dl Flora vispiä
• 300 g maustamatonta tuorejuustoa
• 200 g maitorahkaa
• 1,5 dl sokeria
• 2 tl vaniljasokeria
• rasiallinen (ehkä n. 3 dl?) pakastemustikoita
• rasiallinen (ehkä n. 3 dl?) pakastevadelmia
• 7 liivatelehteä
• 0,5 dl vadelmamehua

Tein siis kaksi eri täytettä, eli sekoitin marjoja lukuunottamatta kaikki muut aineet ensin keskenään, jaoin sitten täytteen kahteen eri kulhoon, josta toiseen lisäsin vadelmat ja toiseen mustikat. Näin sain kakun kahteen väliin eriväriset ja -makuiset täytteet.

Koristelu:

• tuoreita vadelmia
  pakastemustikoita
  1 dl vadelmamehua
  2 dl hyytelösokeria 
  6 dl Floravispiä
  6 rkl tomusokeria
  3 rkl vaniljakreemijauhetta

Laitoin irtopohjavuokareunan kakun ympärille niin, että se tuli yläreunan yli pari senttiä. Asettelin marjat haluamaani muotoon ja tein kiilteen hyytelösokeripaketin ohjeen mukaan (vadelmamehuun veden sijasta). Kaadoin kiilteen marjojen päälle ja annoin sen jähmettyä jääkaapissa pari tuntia. Lopuksi pursottelin kermat päälle, reunoille ja päällyreunalle.

  

Kuopuksen koulun arpajaisiin piti perinteisesti jotain leipoa. Tällä(kin) kertaa sitten tein muffinsseja; ne kun on niin helppoja tehdä, ja kuitenkin näyttäviä, jos niihin kiepauttaa jonkun kermahössäkän päälle.

Tein tällä kertaa muffinssitaikinan suklaaneliötaikinan reseptillä. Se on niin takuuvarmasti herkkua, että ajattelin päästä helpoimmalla ja hermoilematta. Ohje:

• 2 munaa
• 2 dl sokeria
• 2 tl leivinjauhetta
• 3 dl vehnäjauhoja
• 150 g margariinia

Jaa taikina muffinssivuokiin (jotka mieluiten ovat muffinssipellillä, näin muffinssit paistuvat nätin tasakokoisiksi leviämättä). Paista 200 asteessa n. 15 minuuttia. jäähdytä ja koristele haluamallasi tavalla. Näissä muffinsseissa oli koristeena 1 dl Floravispiä, joka oli makeutettu 1 rkl tomusokerilla, jämäköitetty 0,5 rkl  vaniljakreemijauheella, värjätty keltaiseksi, ja vaahdotettu. Päälle ripottelin vielä kertaista  koristehöttöä.

Ensin se tärkein: Puolitoista viikkoa sitten pistin tässä blogissa pystyyn toisen arvonnan. Kokonaista 33 kommentoijaa osallistui, ja tänään heti aamutuimaan suoritettiin superhypervirallinen numerolappujen hatustanosto. Voittajaksi selviytyi - tadaa - numero 6, eli upu. Onnea voittajalle!!! Laitan sinulle sähköpostia voiton toimituksen suhteen.

Tähän samaan postaukseen änkeän vielä kuvan viikonloppuna leivotuista pullista; esikoisen kanssa taas yhteistyössä tehtiin leetaa, korvapuusteja ja omena-vaniljakreemipullia. Hyviä olivat.

 

Pullataikinan ohje:

• 1 l rasvatonta maitoa
• 50 g hiivaa
• 2 munaa (+ 1 muna voiteluun)
• 4 tl suolaa
• 3 dl sokeria
• 3 rkl kardemummaa
• n. 2,5 l vehnäjauhoja
• 250 g voita tai margariinia

Lämmitä maito pienessä kulhossa mikrossa n. 3 minuuttia (mikron tehosta riippuen). Murenna isoon kulhoon pohjalle hiiva ja laita sinne myös mausteet. Kaada kädenlämpöinen maito isoon kulhoon. Sulata samassa pikkukulhossa rasva (mikrossa n. 1 min.) ja jätä jäähtymään, rasvan ei tarvitse olla ihan kokonaan sulanut. Sekoita käsin maito, mausteet ja hiiva sekaisin, sekoita munat joukkoon. Lisää ensin 1 litra jauhoja ja sekoita hyvin. Lisää toinenkin litra jauhoja, vaivaa käsin tasaiseksi. Lisää pehmeä/sula rasva ja vaivaa kunnes taikina irtoaa kulhon seinistä ja käsistä. Peitä kulho kannella tai liinalla ja anna kohota n. tunnin ajan. Laita leivontapöydälle reilusti jauhoja ja vaivaa ne kohonneeseen löysään taikinaan. Lisää jauhoja kunnes taikinan koostumus tuntuu sopivalta leivottavaksi. Leivo taikina pikkupulliksi ja pitkoiksi, tästä määrästä meillä tuli 1 leeta ja 40 pikkupullaa. Voit kohottaa pullia pellillä liinan alla vielä vartin verran, jos sinulla on aikaa; meillä ei tällä kertaa ollut, ja ihan hyviä tuli näinkin. Voitele pullat munalla (ja jos haluat, ripottele päälle raesokeria) ennen paistoa. Paista pikkupullat 225 asteessa n. 10-15 minuuttia ja pitko 175 asteessa n. 25-30 minuuttia.

Pojat (8- ja 14-vuotiaat) halusivat myös leipoa jotain viime lauantai-illan venetsialaisjuhliin, ja annoin luvan tehdä muffinsseja. Löysin Chef Nennan sivuilta hyvältä kuulostavan reseptin, ja sen mukaan pojat sitten tekivät.

  

Tässä ohje kopsattuna:

• 100 g voita
• 2,5 dl sokeria
• 2 munaa
• 1 dl maitoa
• 4 dl vehnäjauhoja
• 1 dl kaakaojauhetta
• 2 tl vanilliinisokeria
• 2 tl leivinjauhetta
• 0,5 tl suolaa
• 100 g suklaata

Vatkaa rasva, sokeri, munat ja maito kuohkeaksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vähitellen sekaan. Rouhi suklaa ja lisää taikinaan. Jaa annosvuokiin ja paista uunin keskitasolla 20 minuuttia 200 asteessa.

Me haluttiin vielä koristella nämä, joten seuraavana päivänä pursotettiin päälle valmis-icing’ia (ostettu USAsta), ja sen päälle sitten puoleen syötävät pikkukakkukuvat (ostettu Italiasta) ja loppuihin nonparelleja.

Lauantai-iltana vietimme ystäviemme luona venetsialais-juhlia, ja minä olin luvannut tuoda mukanani jälkiruoan. Kun eräs toinen ystäväni kuuli, että venetsialaisiin olimme menossa, hän sanoi, että tottakai italialaiseen juhlaan pitää olla italialainen jälkiruokakin, eli tiramisua minun on pakko tehdä. Minä innostuin heti ajatuksesta, ja aloin googlata ohjeita. Olen muutaman kerran syönyt tiramisua, mutta en ollut koskaan itse niitä tehnyt. Olipa se jo aikakin; eikä muuten varmaan jäänyt ainoaksi kerraksi, sen verran hyvää se oli!

  

 

Ohjeen löysin siis netistä, Maku-lehden sivuilta. Melkein kaikki aineet löytyi kotoa, mutta marsalaviiniä ei ollut, joten korvasin sen konjakilla. Nam, ei ainakaan huonontanut makua!

Näin minä tämän tein (siitä tuli 8 annosta):

• 3 dl tuplavahvaa kahvia
• 2 rkl sokeria
• 2 keltuaista
• 1 valkuainen
• 3/4 dl sokeria
• 3/4 dl konjakkia
• 300 g  maustamatonta tuorejuustoa
• 1 dl vispikermaa
• 180 g (21 kpl) savoiardikeksejä (eli lady fingers -keksejä)
• Oboy-kaakaojauhetta

Liuota 2 rkl sokeria vahvaan kahviin, ja jäähdytä se. 

Vaahdota valkuainen kulhossa. Vaahdota keltuaiset pienessä kattilassa. Vatkaa joukkoon sokeri ja konjakki. Kuumenna keltuaisseos vesihauteessa isomman kattilan päällä samalla vatkaten, kunnes seos sakenee tukevaksi kuin löysähkö kermavaahto. Jäähdytä seos.

Sekoita jäähtyneeseen keltuaisseokseen tuorejuusto. Sekoita varovasti myös kermavaahto ja valkuaisvaahto juustoseoksen joukkoon.

Kasta savoiardikeksit nopeasti yksi kerrallaan kahviin ja lado niitä vieri viereen leipävuokaan (minun vuokani malli näkyy sivukuvassa, ja siihen mahtui ensimmäiseen kerrokseen 6 kpl vähän vinoittain, toiseen kerrokseen 7 kpl toiseen suuntaan vinoittain ja päällimmäiseen kerrokseen 8 kpl ihan suoraan). Ensimmäisen keksikerroksen jälkeen laita 5 rkl juustoseosta keksien päälle ja tasoita lusikalla. Lado toinen keksikerros (muista kastaa nekin kahvissa), ja laita taas juustoseoskerros päälle. Lado kolmas kerros kostutettuja keksejä samaan tapaan, kaada loppu juustoseos päälle ja tasoita. Ripota lopuksi pinnalle kaakaojauhetta ja anna tiramisun tekeytyä jääkaapissa yön yli. Juuri ennen tarjoilua voit halutessasi sirotella tomusokerista koristekuvion päälle, mutta se ei ole välttämätön.

Tämä oli oikeasti parasta tiramisua, mitä olen koskaan maistanut, kertakaikkiaan suussasulavan hyvää! Suosittelen!

Ystäväperheen pojalla oli ainoa toive 9-vuotiskakukseen, että se pitäisi olla selvästi poikien kakku, eli melkoisen vapaat kädet sain. Päädyin sitten Spiderman-kakkuun, kun eikös kaikki pojat tykkää Hämiksestä… Inspiraatiota nappasin Mansikkämäen Ebeltä, hänellä kun oli niin upea Hämis-kakku blogissaan.

  

Pohjalla 6 munan kakkupohja. Kostukkeena vadelmamehu. Välissä vadelmia, vadelmahilloa, banaania ja vaahdotettua Flora vanillaa. Päällä värjättyä Flora vispiä, joka ei vatkautunut millään tuon kovemmaksi, vaikka laitoin vaniljakreemijauhettakin jonkunverran sekaan. Koristeet muuten suklaata, mutta Hämis-pää punaista marsipaania, johon piirsin kuviot elintarviketussilla ja maalasin pastavärillä valkoisen osan. Hämähäkkejä ja verkkoa on sitten joka sivulla vähän, vaikka tässä kuvassa niitä ei näykään.

Eläissäni en ollut perinteistä prinsessakakkua syönyt, saatikka tehnyt. Tähän asiaan piti saada muutos, joten tekaisin ystävälleni synttäriyllätyksen. Kakku piti olla gluteiiniton, joten tein kakkupohjan ilman vehnäjauhoja.

 

Tässäpä ohje.

• 4 huoneenlämpöistä kananmunaa
• 1,5 dl hienosokeria
• 2 dl perunajauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1,5 dl vadelmamehua
• 1 dl vaniljakreemijauhetta + 3 dl vettä
• 2,5 dl Flora vispiä
• 3 rkl tomusokeria
• n. 1 dl vadelmahilloa
• 250 g vaaleanpunaista + 100 g valkoista marsipaania
• vähän tomusokeria

Tee kakkupohja päivää ennen täyttöä. Vatkaa munia ja sokeria 10 minuuttia. Sekoita varovasti nostellen vaahtoon siivilöidyt jauhot. Kaada taikina käsiteltyyn vuokaan (Jos tarkoitus on tehdä gluteiiniton kakku, muista, että et korppujauhota vuokaa! Itse käytän sprayrasvaa, joka on tarkoitettu vuokien voiteluun.) Paista pohja 175 asteessa n. 50 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä vuoassaan, että kosteus ei pääse haihtumaan. Säilytä pohja pestyssä vuoassa muovipussiin tai kelmuun käärittynä.

Leikkaa valmistuspäivänä pohja 3 osaan (ylimmäinen hieman ohuemmaksi kuin muut). Vatkaa kerma ja mausta se tomusokerilla. Tee vaniljakreemi purkin ohjeen mukaan. Sekoita vaniljakreemi ja puolet kermavaahdosta keskenään. Voit tehdä tämän seuraavan vaiheen toisinkin päin, siis suoraan tarjoilulautasellle, aloittaen alhaaltapäin, mutta minulla oli sopivanmallinen lähes puolipallon muotoinen vuoka, jossa siis tuli melkein se perinteinen prinsessakakun malli automaattisesti, joten täytin tämän kakun seuraavanlaisesti:

Laita vuokaan kelmu pohjalle niin, että se tulee reilusti yli joka reunalta. Laita vuokaan ensimmäiseksi ylin kerros, eli kaikki loppu kermavaahto. Levitä sitä vähän myös reunoille kelmun päälle. Laita kermavaahdon päälle ylin kakkulevy. Kostuta ensimmäinen pohja. Levitä pohjalle ohut kerros vadelmahilloa. Levitä sen päälle puolet vaniljakiisseli-kermavaahtoseoksesta, laita toinen pohja päälle. Kostuta toinen pohja ja levitä sille ohut kerros vadelmahilloa ja loppu vaniljakiisseli-kermavaahtoseos. Laita kolmas pohja päälle ja kostuta se. Peitä kakku reunoilla olevilla kelmujen päillä ja nosta se jääkaappiin kostumaan yön yli.

Tarjoilupäivänä kumoa kakku tarjoilulautaselle ja tasoita reunan ja päällisen kermoja veitsellä, jos se on tarpeen. Kauli marsipaani tomusokerin avulla n. kahden millimetrin paksuiseksi reilun kakun kokoiseksi pyöreäksi levyksi. Nosta se kaulimen avulla kakun päälle. Venytä reunoilta marsipaania hieman ja tasoita sitä käsin niin, että marsipaani jää kiinni kakkuun ja saat rypyt sileäksi. Leikkaa yli jäänyt marsipaani pois alareunasta. Anna tekeytyä jääkaapissa muutama tunti. Koristele juuri ennen tarjoilua haluamallasi tavalla, esim. marsipaaniruusulla ja -lehdellä ja sulatetulla suklaalla. Sihtaa lopuksi vähän tomusokeria päälle, sekä koristeeksi että poistamaan mahdollinen kosteus päältä.

Viikonloppuna vietettiin minun syntymäpäiviä, vaikka oikea päivä onkin vasta huomenna. Tänään on siis viimeinen päivä minun elämässä, kun ikä alkaa vielä kolmosella…

Alla olevat viisi postausta onkin selostusta niitten juhlien tarjoiluista. Tässä vielä kuva tarjoilupöydästä. (Valitan pimeää ja kaukaa otettua kuvaa, mutta muuta nyt ei ole tarjolla… Muistattehan, että kuvia saa kuitenkin klikkaamalla vähän suuremmiksi.)

 

Vatkain oli kovassa käytössä pari päivää ennen juhlia. Melkein sen hajotinkin ihan kokonaan, kun samalla kun vatkasin kermaa, lisäsin siihen teelusikalla oranssia väriä. Jotenkin siinä kävi niin, että lusikka lipsahti kädestä irti, päätyi kulhoon ja oli sekunnin murto-osassa vispilöiden välissä. Hurja ääni siitä kuului, ja olin varma että nyt meni sekä lusikka että vatkain entisiksi. Tämännäköistä jälkeä:

 

Ehkä tuosta kuvasta vähän näkyy, miten mutkalle lusikka meni. En edes itse saanut sitä irti tuosta, miehen piti se tulla irrottamaan. Kun sitten testasin, toimiiko vatkain vielä, niin vispilät ottivat toisiinsa kiinni, mutta kun vähän sitten niitä vääntelin johonkin päin, vatkain alkoi toimia kunnolla. Mies vielä lusikankin väänsi takaisin muotoonsa, joten loppujen lopuksi mitään sen isompaa harmia en tälläkään kerralla saanut aikaiseksi. Mutta kyllä kauhukuvat näkyi silmissä, kun mietin, että se vatkain ei varmaan enää toimi, ja mistä saan sunnuntaiaamuna uuden vatkaimen tilalle… Ilman vatkainta kun ei oikein juhlien järkkäämisessä pärjää!

Halusin välttämättä tehdä omille synttäreilleni kakun, jonka pinta on täynnä ruusuja. Toki olin ennenkin kermaruusuja pursotellut, mutta on näköjään ihan eri asia pursottaa pari ruusua kuin 40 kappaletta… Ranne oli sen jälkeen vähän kipeänä, ja kermakin loppua kohti löystyi niin, että keskimmäiset kukat tunnistaa ruusuiksi vain hyvällä mielikuvituksella. Mutta olenpahan tämänkin nyt saanut tehdä!

 

 

Olin aikonut tuohon sileään reunaan vielä pursottaa jotain pieniä kuvioita koristeeksi, mutta kuten niin monesti, nytkin aika loppui kesken, joten sai luvan kelvata ihan tuollaisenaan…

Pohjana on 7 munan kakku, jonka jaoin neljään osaan. Viidentenä pohjavälinä oli marenkilevy; halusin kokeilla sitä, ja ihan hyvää se olikin, kivasti rapean oloinen silloin ensimmäisiä paloja syödessä. Iltaa kohti kuitenkin se suli sinne niin, ettei sitä enää huomannut ollenkaan, joten en ehkä toiste kuitenkaan ala väliin sellaisia paistelemaan. Kostutin pohjat rommi-sokeriliemellä, täytteenä oli joka toisessa välissä tuoreita kokonaisia vadelmia, ja joka toisessa tuoreita lohkottuja mansikoita, ja joka välissä tietysti myös kermavaahtoa. Kuorrutus ja kukat vispikerma-tuorejuusto-vaniljakreemijauhe-seosta, vihreä osa pelkkää vispikermaa.

Synttäreillä oli tottakai tarjolla möys tätä meidän perheen lempikuivakakkua, banaani-mantelikakkua. Ohje löytyy aiemmista kirjoituksista, täältä.

 

Ullan blogissa taannoin oli Banoffee-tortun ohje, ja se jäi kummittelemaan mieleen. Synttäri-illallisille piti tehdä joku jälkiruoka, ja päätin sitten tehdä tätä. Oli tosi helppo tehdä, ja hyvää, joskin todella makeaa. Pohjan ehkä seuraavalla tekisin jostain muusta; en tykkää kauheasti keksimurupohjista yleensäkään, ja tämä oli jotenkin erikoisen kovaa leikata.

 

Olen jo pitkään halunnut kokeilla tätä tex-mex versiota voileipäkakusta. Reseptihän löytyy Pirkan sivuilta, täältä. Monet ovat sitä jo tehneet ja kehuneet, ja hyväähän se olikin, erilaista. Minä muutin reseptiä sen verran, että laitoin sitruunamehun tilalta kostukkeeksi vajaa 4 dl kanalientä, ja vaihdoin guacamolen kahteen purkkiin tomaatti-chili-tuorejuustoa. Muuten (melkein) täysin reseptin mukaisesti.

 

 

  

Synttäritarjoiluihin olin kopioinut Kinuskikissan blogista kivankuuloisen suolaisen tarjottavan reseptin. Tämän näköisiä lohi-ruissydämiä siis oli tarjolla:

 

Jos ei muuten saa lomalla aikaansa kulumaan, niin voi vaikka tehdä kurkusta kukka-asetelmia…

Täytin tänään viikonlopun synttäritarjoiluihin tulevaa voileipäkakkua, ja kun kuorin kurkkua, joka täytteeseen piti pilkkoa, otin huvikseni kurkun kuoret talteen. Sitten, kun olin onnellisesti saanut kakun alun jääkaappiin, otin muutaman pikkumuotin esille, ja aloin huvittelemaan. Yllä sitten lopputulosta. Noistahan voisi tehdä vaikka mitä, mielikuvitus vain on rajana…

Tänään innostuttiin siskon kanssa leipomaan piirakkaa, ja kun vielä bongasin Juhlattaren blogista herkullisen näköisen ohjeen, niin sitähän piti sitten kokeilla. Ei osattu päättää tehtäisiinkö mansikka- vai raparperiversio (Juhlatar oli tehnyt molempia erikseen), joten päätettiin tehdä yhdistelmä. Erinomainen päätös olikin, oikein makoisa piirakka tuli.

 Näin me teimme tämän:

 Pohja:

• 450 g margariinia
• 4 dl sokeria
• 3 kananmunaa
• 9 dl jauhoja
• 3 tl leivinjauhetta 

Täyte:

• 2 dl kermaviiliä
• 2 dl rahkaa
• 3 munaa
• 1 dl sokeria
• 3 tl vaniljasokeria

Päälle:

• vajaa 1 l mansikoita viipaloituna
• vajaa 1 l raparperia pilkottuna

Vaahdota rasva ja sokeri. Vatkaa munat nopeasti vaahtoon. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne taikinaan. Sekoita nopeasti.
Levitä valmis taikina uunipellille leivinpaperin päälle jauhotetuilla käsillä. Sekoita täytteen ainekset ja levitä ne pohjan päälle. Ripottele lopuksi päälle mansikat ja raparperit.
Paista 200 asteessa 35 minuuttia.

Anna jäähtyä ja jähmettyä hetken ennen nauttimista.

Veljentyttäreni pyysi rippijuhliinsa 30 hengen kakun, jonka pitäisi olla limenvärinen ja kaunokirjoitus-M-kirjaimen muotoinen. Makuna vadelma ja koristeena reunoilla hopeakuulia. Tällainen siitä sitten ajatustyön jälkeen tuli. Suurin muutos pyyntöön oli se, että päätin, että en tee koko kakkua M:n muotooon, koska siitä tulisi niin suuri, ettei se mihinkään jääkaappiin mahtuisi. Vain päällimmäiset kerrokset siis olivat halutun muotoisia. Minusta oikein toimiva ratkaisu.

 

Ovaalinmuotoinen pohja on 10 munan, päällä oleva M-kirjain on muotoonleikattu suorakaiteen muotoisesta 2 munan pohjasta. Kostutus vadelmalimsalla. Välissä on vadelmamoussea (6 dl vispikermaa, 500 g mascarpone-tuorejuustoa, 750 g maitorahkaa, n. puoli pkt tomusokeria, 2 rkl vaniljasokeria, 1,2 kg pakastevadelmia, 20 liivatelehteä, 1 dl vadelmamehua). Päällä oleva valkoinen on vispikermaa (5 dl) ja mascarpone-tuorejuustoa (1 prk), seassa pari rkl tomusokeria ja vaniljakreemijauhetta. Limevihreä osuus on valmista Wiltonin sokerikuorrutusta (2 prk); siihen kun värjäyksen saa "oikean"värisenä, kermavaahtopohjaiset värjäilyt jäävät niin haaleiksi. Sokerikuorrute on vain niin makeaa, että en koko kakkua halunnut sillä päällystää. Niin, ne hopeakuulat vaihtuivat viimetingassa sankarin päätöksestä helmiäiskuuliin. Lisäksi sokerimassakoristeet, eli päivämäärä sekä rippiristi, joka on maalattu helmiäisjauheesta tehdyllä kultamaalilla. Suihkutin vielä vähän helmiäissuihketta päälle, siitä tulikin tosi kiva kiilto. Tässä lähikuvaa reunapursotuksista.

Hassua, miten kakunkoristeluun kuluu aina enemmän aikaa, kuin kuvittelee… Ajattelin, että tähän oli varattu reilusti aikaa, kun varasin tähän silloin rippipäivän aamuna kaksi tuntia pelkästään koristeluun. Ja varmuuden vuoksi aloitin kuitenkin vielä aikaisemmin; aloin värejä sekoittelemaan puoli kuudelta aamulla (puoli tuntia meni, että sain oikean lime-sävyn aikaiseksi). Koko aamun työskentelin, ja viimeisen koristeen laitoin paikoilleen pari minuuttia yli yhdeksän. 3,5 tuntia siihen siis loppujen lopuksi meni, ja melkein tuli kiire kirkkoon ehtiä, kun piti sitten vielä laittautua, ja siistiä keittiö ennen lähtöä. Onneksi sisko auttoi lopputohinoissa.

  

Tekaisin eilen aamulla pari kääretorttua, toinen omaan käyttöön kaveripiknikille, toinen mummolaan viemisiksi. (Kuva on otettu, kun tortut olivat vasta tehdyt, ja menossa jääkaappiin hyytymään/jähmettymään. Tarjoiluhetkellä muutaman tunnin päästä olivat oikein kivan jähmeitä ja helppoja leikata, toisin kuin kuvasta voisi luulla.)

Pohjiin käytin jauhoina vain perunajauhoja, jotta ovat gluteenittomia. Täytteenä liivatteella hyydytettyä soseutettua pakastemansikkaa, sekä vispikerma-tuorejuusto-sokeriseos, ja tuoreen mansikan palasia ripoteltuna sinne tänne sattumiksi. Päällä valkosuklaa-kermavaahto, valkosuklaakiekuroita ja mansikkaviipaleita. Hyvää oli!

Esikoisen synttärin rääppiäisiin tein tänään pikaisesti yhdestä jäljellejääneestä kakkupohjan puolikkaasta auringonkukan, tai siis puolikukan. Lisämotivaatiota juuri tuon teeman valitsemiseen toi se, että sain tietää, että parin viikon päästä pitäisi tehdä limenvihreä kakku. En ole ollenkaan muotitietoinen ihminen, joten ensi töikseni suhahdin nettiin surffaamaan ja katsomaan tarkemmin, minkäs sävyinen se limenvihreä sitten onkaan. Ja sitten harjoittelin, onnistuuko kermavaahtoa sen värikseksi värjätä, vai pitääkö ottaa sokeri- tai voikreemit käyttöön.

Tämänpäiväisen kakun vihreät osat mielestäni näyttivät ihan sopivan limenvihreiltä (joskin kaikki värit olivat vähän turhan haaleita), kun laitoin kakun tekeytymään jääkaappiin. Parin tunnin päästä, kun kahvipöytään istuttiin, väri oli kuitenkin muuttunut mintunvihreän suuntaan; se värien syveneminenkin pitää siis muistaa ottaa sitten veljentytön rippikakussa huomioon! Mutta tällainen kakku siis tällä kertaa:

   

Kakussa on vain yksi väli, jossa on täytteenä mansikkaa, banaania ja diplomaattikreemiä (kermavaahtoa ja vaniljakreemiä yhdistettynä). Päällykuorrutus ihan vaan vispikermalla.

  

Ressu sai alleen 6 munan kakun, jossa oli täytteenä suklaakermavaahto, mansikoita ja banaania. Kostutus mansikkamehulla, reunat kermavaahtoa. Marsipaanin alla eristeenä USAsta tuotua Wiltonin Piping gel’iä, siinä purkin kyljessä kun lukee, että sopii myös sellaiseen. Ja hyvin sopi, marsipaanipinta pysy hyvänä koko päivän, vaikka kakku oli tosi kostea.

Vähän oli ongelmiakin tämän kakun kanssa. (No, onneksi ne ongelmat oli omaan perheeseen tulleessa kakussa; jollekin kaverille tehdyn kakun kanssa nuo jutut olisivat oleet ihan katastrofi, mutta nyt ei ollut niin väliä…)

Ensinnäkin se minun mittavirhe, että maalaushan oli sitten vähän vääränmuotoinen ja ihan liian iso kakkupohjaan nähden. Harmitti, ja aiheutti vähän kuprua tuohon pohjaan, kun marsipaanin päällelaiton jälkeen vielä leikkasin kakkupohjan alareunasta kakkuosaa vasemmalle sivulle marsiopaanin alle… 

Toinen iso moka oli se, että en saanut pelkillä käsillä nostettua marsipaania ehjänä kakun päälle, joten otin kaulimen avuksi. No, valkoinen maali olikin edelleen vähän kosteaa ja tarttui kaulimeen kiinni. Maalasinpas sitten Ressun jalat ja mahan uudestaan siinä kakun päällä, hyvin epätasaisen näköiseksi jäi, mutta eipä sitä tainnut kukaan muu kuin minä huomata…

Kolmas moka oli se, että reunoille tarkoitettu suklaakermavaahto jämähti ja juoksettui, kun se joutui odottelemaan tuon kakkupohjan siirtely paikasta a paikkaan b- ja marsipaaninmaalaus -sählinkien takia, joten sitä ei voinut käyttää. Sen takia reunoille tuli ihan tavallinen kermavaahto. Onneksi oli ylimääräistä kermaa jemmassa, mutta harmitti, kun puoli litraa kermaa ja koko levy Fazerin sinistä meni haaskiin.

Esikoinen toivoi synttärikakukseen Ressua ajamassa mopolla. Tällaisen maalauksen marsipaanille sitten kehitin tällä viikolla.

  

Toiveina rippijuhliin oli perinteinen mansikkakakku ja uusi kokeilu, Baileys-täytekakku. Ja minähän tein työtä käskettyä. Molemmissa on viiden munan pohjat. (Kuvat tuli vähän huonot, kun kameran linssissä näköjään on joku kamala tahra. Pitää puhdistaa…)

  

Mansikkakakun täytteenä mansikkamousse (kermavaahtoa, tuorejuustoa, maitorahkaa, sokereita ja liivatetta), jossa seassa tuoremansikkapaloja. Kostutus mansikkamehulla. Päällä ja reunoilla vaniljakreemijauheella ryhditettyä kermavaahtoa, koristeena tuoremansikkaviipaleita (Olettehan hoksanneet, että kananmunanleikkuri on näppärä vehje viipalointiin!).

 

Baileys-täytekakun keksi Minna-ystäväni, joille aiemmin tein Baileys-viskijuustokakun. Hän kovasti tykästyi siihen, mutta halusi kuitenkin, että rippijuhlapöydässä olisi nimenomaan täytekakku eikä juustokakku. Siksi hän ehdotti, että tekisin samanlaisen, mutta vain täytekakkuversiona. Tuumasta toimeen. Tähän versioon muuten kiehautin alkoholin ennen käyttöä. että kaikenikäiset voivat huoletta sitä syödä.

Tein perustäytekakkupohjan, jonka leikkasin kolmeen osaan. Pohja on kostutettu 2 dl:llä nestettä, jossa puolet maitoa, puolet Baileystä, ja ihan vähän viskiä. Väleissä ja päällä on sama täyte, mikä siinä juustokakussa aiemmin (eli sama kuin Baileys-tortussa, mutta vähän viskiä lisänä). Reunoilla kermavaahto.

Tässä vielä kuva siitä, kun kakut ovat pöydällä, koristeineen. Kaksi koristetta siis käytettiin (ne ruusuiset versiot), joten kaksi on jäljellä, enkä tiedä mitä niillä tekisin. Tarvisiko kukaan rippikoristetta seuraavien viikkojen aikana???

Ensi viikonloppuna olen luvannut tehdä pari kakkua ystäväperheen pojan rippijuhliin. Aivan liian myöhään, eli eilen, ehdin alkaa näpertämään koristeita. Tällaiset vaihtoehdot sain aikaiseksi; toivottavasti niistä joku kelpaa.

Eilen piti tosi nopeasti saada aikaiseksi kylään viemisiä. Ensin tietysti haikailin täytekakun teon kanssa, mutta kun ei pakkasessa edes sattunut yhtään kakkupohjaa olemaan, hylkäsin se ajatuksen. Sitten muistin, että olin törmännyt aiemmin netissä hyvänkuuloiseen suklaisen Brita-kakun ohjeeseen. Ja sen tekemisessähän ei mene kauaa, alta tunti. Ei muuta kuin hommiin!

  

Tällainen kakku siis tosiaan vietiin kaverille kylään mennessämme. Tuo suklainen pohja Brita-tortussa oli oikein mukavaa vaihtelua, mutta kyllä edelleen tykkään enemmän siitä ihan originaaliversiosta. Tämän siis tein (vähän alkuperäistä ohjetta muokaten) näin:

Pohja: 

• 150 g rasvaa
• 1,5 dl sokeria
• 3 keltuaista
• 2 3/4 dl jauhoja
• 0,5 dl tummaa kaakaota
• 2 tl leivinjauhetta
• 1 dl maitoa

Marenki:

• 3 valkuaista
• 2 dl sokeria

Pinnalle:

• mantelilastuja

Täyte:

• 1 prk (2,5 dl) vispikermaa
• 1 prk (200g) maitorahkaa
• 2-3 rkl sokeria
• 1 tl vanilijasokeria
• 3 banaania
• 1,5 isoa Dajm’ia

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen. Vatkaan pohjaa varten toisessa kulhossa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää keltuaiset yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne vuorotellen maidon kanssa.

Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Levitä päälle marenki ja mantelilastut. Paista pohjaa 150-175 asteessa alimmalla tasolla n. 20-30 min. Anna pohjan jäähtyä ja leikkaa se kahdeksi samankokoiseksi puoleksi.

Vatkaa kerma ja mausta se sokerilla. Sekoita kerma-rahkavaahtoon pikotut banaanit ja muruiksi hakattu Dajm. Levitä täyte toisen pohjan päälle ja noista toinen varovasti päälle. Kakkua ei ole pakko koristella ollenkaan, se on ihan nätti semmoisenaankin, mutta minä innostuin ensin ripottelemaan tomusokeria päälle, ja sitten vielä koristelugeelillä pursottelemaan.

Leivoin juhannuksena myös korvapuusteja, sellaisia megakokoisia, tyyliin Bisketti (oululaiset tietää kyllä ). Puolen litran taikinasta tuli 10 puustia, joten ihan kivan kokoisia ne olivat…

  

Ensiksi tärkein: Hauskaa juhannusta kaikille!!!

Toiseksi tärkein: Torstaina postilaatikkoon putkahti arvontavoitto Jenniltä. Voi kiitos, siinä oli kaikkea ihanaa, mitä en ollut ennen nähnytkään! Ja niin kaunis korttikin!

  

Ja sitten se viimeinen asia: Leivoin juhannukseksi meille juustokakkua. Sisko perheineen tuli kylään, ja sisko toivoi saavansa maistaa Baileys-torttua. Mutta kun me molemmat ollaan melko tiukkapipoja lapsille annettavan alkoholin suhteen, niin oli pakko tehdä toinen, myös lapsille sopiva kakku. Ja kun kaksi kakkua seitsemälle hengelle tuntui kovin paljolta, niin päädyttiin siihen, että tehdään sitten samaan kakkuun puolet aikuisten versiota ja puolet sitten kaikille sopivaa. Sydämen vasen puoli siis sen entisen (puolitetun) reseptin mukaan Baileys-juustotorttua, ja oikea puoli päärynä-juustokakkua. Eri puolet pidettiin erillään leivinpaperin avulla, ja paperin poisottovaiheessa vähän lipsahti päällystää toiselle puolelle, mutta eipä se haitannut kuin esteettisesti.

  

Pohja: Pakasteesta otettu n. 2 cm paksuinen sokerikakkupohjalevy.

Täyte:

• 4 liivatelehteä
• vajaa 1 dl päärynätölkin mehua
• 2,5 dl vispikermaa
• 2 prk tuorejuustoa
• 2,5 dl tomusokeria
• 4 tl vaniljasokeria
• 1 dl Baileysta
• 2 cl viskiä
• 1,5 rkl sitruunamehua (sitruunanmuotoisesta tiivistepurkista)

Päällys:

• alle 1/2 dl päärynätölkin mehua
• 1 liivatelehti
• 1 dl säilykepäärynää soseutettuna

Kostutus:

• vajaa 1 dl päärynätölkin mehua

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin kymmeneksi minuutiksi. Laita takaisin irtopohjavuokaan ja kostuta se kevyesti. Vatkaa kuohukerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita siihen tuorejuusto, tomusokeri ja vaniljasokeri. Kuumenna päärynämehu mikrossa n. 30 sekuntia, kunnes se kiehuu. Purista liivatelehdet ja liota ne kuumaan mehuun. Liruttele liivateliemi ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan sekoittaen. Jaa täyteseos kahteen osaan, toiseen kulhoon hieman enemmän kuin toiseen.

Lisää pienempään täytepuolikkaaseen sitrunamehu ja vatkaa sekaisin. Lisää isompaan täytepuolikkaaseen Baileys ja viski ja vatkaa sekaisin. Laita vuoan keskelle pystyyn pala leivinpaperia. Pyydä apulainen pitämään leivinpaperi pystyssä erottamassa puoliskot toisistaan, kun kaadat ensin toisen täytteen toiselle vuoan puoliskolle ja sitten toisen samoin. Baileys-täytettä tulee hieman korkeampi kerros. Soseuta säilötyt päärynänpuolikkaat ja lisää niihin liotetttu, kuumaan mehuun sulatettu liivatelehti. Kaada päärynäsoseseos sitruunamehulla maustetun täytepuolikkaan päälle. Vedä leivinpaperi varovasti pois keskeltä; tässäkin vaiheessa toisesta käsiparista on apua. Halutessasi koristele kakun pintaa esim. raapalla, tai tasoita se lastalla. Laita kakku jääkaappiin hyytymään yön ajaksi.

Tällainen sitten tuli siitä Bratz-kakusta. Kuuden munan pohja, kahdessä välissä vadelmamoussea, yhdessä välissä mansikkamoussea. Päällä kreemijauheella ryhditettyä vaaleanpunaiseksi värjättyä vispikermavaahtoa,ja se marsipaanimaalaus. Kuvasta muuten huomaa hyvin eron, millaista jälkeä tulee tavallisella vispikermalla (sivut) ja kevytvispikermalla (päällyreunat), ensimmäinen satsi kermavaahtoa kun loppui kesken niin piti tehdä vähän lisää. Kuka käski laittamaan kermavaahtoa enemmän kuin laki sallii…

Sivusta

 

Ja päältä

 

Huomiseksi ystäväni tyttären 10-vuotissynttäreille on pyydetty Bratz-kakkua, sain tytöltä kuvan siitä hahmosta, millaisen hän kakkuunsa haluaisi. Ylemmän kuvan maalasin marsipaanille viime viikonloppuna, mutta siitä ei tullut minun mieleinen ollenkaan; mustat ääriviivat antoivat aivan väärän sävyn koko koristeelle, ja muutenkin siihen tuli vähän mokia. Niinpä sitten aloin keskiviikkona maalaamaan uutta versiota, ja päätin, että helpompi on tehdä vähän enemmän lähikuva kuin yrittää mahduttaa kaikkea samaan. Tuo alempi kuva sitten loppujen lopuksi menee sen kakun päälle. Valmiista kakusta kuva löytyy täältä huomenillalla.

  

  

Edellisessä postauksessa esittelemälleni koristeelle piti tietysti tehdä myös kakku alle. Tein peruskakkupohjan, johon tuli täytteeksi kuningatarmoussea, kostukkeeksi vadelmamehua ja kuorrutukseksi kermavaahto-tuorejuusto-rahkahässäkkää.

  

Kuljetin koristeet irrallaan ystäväni kotiin ja asettelin ne vasta siellä kakun päälle. Tässä sitten lopullinen versio:

 

Tässä alla kerrankin teko-ohje, miten tämän kakun tein.

Kakkupohja:

• 4 munaa
• 1,5 dl sokeria
• 1 dl vehnäjauhoja
• 1 dl perunajauhoja
• 1 tl leivinjauhoja

Vatkaa munat ja sokeri sähkövatkaimella 10 minuutin ajan vaahdoksi. Yhdistä jauhot ja lisää ne taikinaan siivilän läpi, varovasti sekoittaen. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista n. 170 asteessa n. 1 tunnin ajan.

Tuo on se perusohje, jonka mukaan teen lähes kaikki kakkupohjani, ainesten määrää vain pienentäen tai suurentaen samassa suhteessa, jos tarvitaan erikokoista kakkua. Minusta tuossa tärkeintä on se riittävän kauan vatkaaminen, itse laitan aina munakellon soimaan 10 minuutin päähän, muuten kun hermot pettäisi kesken ja ei tulisi vatkattua niin kauan. Ja tärkeää on myös tehdä kakkupohja aina edellisenä päivänä ennen täyttöä, tällä kertaa vain minulla ei siihen ollut mahdollisuutta, kun tarve tuli niin nopealla varoitusajalla.

Kostutus:

• 2 dl vadelmamehua

Täyte:

• 2 dl kuohukermaa
• 200 g maustamatonta tuorejuustoa
• 200 g maitorahkaa
• 2 dl sokeria
• 2 tl vaniljasokeria
• 200 g mustikoita
• 200g vadelmia
• 6 liivatelehteä
• 0,5 dl vadelmamehua

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Leikkaa kakkupohja neljään osaan. Vuoraa kakkuvuoka kelmulla niin, että kelmu tulee reilusti reunojen yli. Laita päällimmäiseksi tuleva kakkupohjan osa vuoan pohjalle ja kostuta se pullasutin avulla vadelmamehulla.

Vaahdota kerma ja lisää siihen tuorejuusto, rahka ja sokerit. Kuumenna vadelmamehu mikrossa ja sulata liotetut puristetut liivatelehdet siihen, vatkaa seos täytteeseen. Lisää marjat ja vatkaa niin, että marjat ovat melkein kokonaan murskautuneet täytteen sekaan. (Itse käytin puolikohmeisia marjoja, siksi lisäsin marjat vasta lopuksi liivatteen jälkeen, että sain liivatteen sekoittumaan tasaiseksi täytemassaan ennen sen jähmettymistä. Jos marjat olisivat olleet huoneenlämpöisiä olisin lisännyt ne ennen liivatteen laittoa massaan.)

Kaada 1/3 täytteestä kakkuvuokaan kakkupohjaosan päälle ja levitä tasaiseksi. Laita toinen kakkupohjaosa vuokaan ja kostuta. Lisää puolet jäljelläolevasta täytteesta kakkupohjan päälle vuokaan ja tasoita. Laita toiseksi viimeinen kakkupohjalevy vuokaan, ja kostuta. Kaada loput täytteestä vuokaan ja tasoita. Laita viimeinen kakkulevy vuokaan ja kostuta, kääri vuoan yli tuleva kelmu kakun päälle. Laita kakku jääkaappiin jähmettymään yön yli.

Koristelu:

• 2 dl kermaa
• 100 g maustamatonta tuorejuustoa
• 100 g rahkaa
• 2 rkl tomusokeria
• 1 rkl vaniljakreemijauhetta
• sinistä elintarvikeväriä

Vaahdota kerma ja sekoita siihen sokeri ja vaniljakreemijauhe jo vaahdotuksen aikana, tuorejuusto ja rahka lopuksi. Laita pursotinpussiin vajaa puolet vaahdosta syrjään, jääkaappiin odottamaan. Sivele kakun päälle ja reunoille vaahtoa, päälle niin että peittyy kunnolla ja reunoille vain ihan ohut kerros. Tasoita päällys lastalla sileäksi.

Värjää loppu vaahto elintarvikevärillä vaaleansiniseksi ja laita se toiseen pursotinpussiin. Pursota sinisellä vaahdolla koripunostyllalla kakun reunalle pystyviivoja n. 1cm päähän toisistaan. Kun olet pursottanut siniset viivat, laita vuorostaan sininen vaahtopussi jääkaappiin odottamaan ja ota valkoinen vaahto esille. Pursota koko kakun reunoille valkoisella vaahdolla tähtityllalla sinisen rakoihin raidat edestakaisella ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä. Pursota kakun päällyksen reunakiekurat sinisellä vaahdolla, tähtityllalla, tehden S-muotoista kuviota toinen toisensa perään. Lisää lopuksi joka toisen punoksen väliin valkoisella vaahdolla ja pienellä tähtityllalla pieni koriste. Asettele hetki ennen tarjoilua marsipaanikoristeet paikalleen.

Entiselle työkaverilleni oli syntynyt pieni poikavauva reilu pari viikkoa sitten, ja tänään käytiin heitä tervehtimässä ja rotinoita viemässä. Vasta eilen sain kuulla tämänpäiväisestä vierailusta, ja tuli kova kiire miettiä, minkälaisen koristeen kakkuun tekisin. Päätin sitten kokeilla ensimmäisen marsipaanivauvani tekoa, vaikka periaatteessa aikaa koristeen kuivumieen ei olisikaan tarpeeksi. Onneksi oli jo valmiina jemmassa yksi aiemmin tehty sokerimassakukka, jonka päälle pystyin asettelemaan vauvan nukkumaan. Tämmöinen siitä sitten tuli, pieni punatukkainen poika:

  

En ollut ihan tyytyväinen vauvan kropan mittasuhteisiin ja päätin sitten peittää sen tilkkupeitolla. Tein sitten ylijääneistä marsipaanipaloista onnittelukyltin ja vähän kukkia myös.

 

Olen oikeastaan ihan tyytyväinen tuohon vauvaan; olin jotenkin pelännyt sen muotoilemista, ajatus tuntui jotenkin kauhean hankalalta, mutta ei se sitten niin vaikeaa ollutkaan kuin olin kuvitellut.

Teinpä sitten heti perään hieman muunnellun version Baileys-tortusta. Resepti on muuten ihan sama kuin tuossa edellisessäkin postauksessa, mutta lisäsin täyteainesten sekaan myös 2 cl (tai saattoi olla 1/4 dl) viskiä. Jotenkin kun se edellinen versio tuntui hieman pliisulta ja pehmeältä, kaipasin tähän jotain "terää". Ja kyllä itse asiassa se viski tosi hyvin sopi siihen, ehkä jopa himpun verran enemmän tykkäsin tästä kuin edellisestä versiosta, mutta huonona puolena oli tietty se, että nyt siinä ei enää ollut niin selkeä Baileysin maku. Viskissä kun kuitenkin on niin vahva aromi. Mutta hyvää, kumpikin versio.

 

  

Tätä Baileys-torttua on tehty tosi monessa blogissa; alunperin se on lähtöisin Johannalta, sitten se levisi Pastanjauhajien kautta ympäri Blogistania, ja mm. Ulla ja Kaurislapsen äippä ovat tehneet siitä oman versionsa. Minä tein melkein alkuperäisen ohjeen mukaan; en vain halunnut hävittää Baileysistä alkoholia pois, ja siksi en kiehuttanut koko juoma-annosta, vaan lisäsin osan sellaisenaan täytteeseen. En myöskään oikein perusta keksimurupohjasta, joten päätin tehdä sokerikakkupohjan. Pohjaan voi toki perunajauhojen sijaan käyttää puolet vehnäjauhoja ja puolet perunajauhoja, tai vaikka kokonaan vehnäjauhoja.

Hyväähän tämä oli, ja helppo tehdä. Tällainen oli minun versioni:

Pohja:

• 2 kananmunaa
• 3/4 dl sokeria
• 1 dl perunajauhoja
• 1/2 tl leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri tiukaksi vaahdoksi, lisää jauhot varovasti. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan. Paista 175 asteessa n. 50 minuuttia. Tee tämä mielellään jo päivää ennen täytteen tekoa. Säilytä pohja esim. pussissa ja pese irtopohjavuoka.

Täyte:

• 3 liivatelehteä
• 1 dl Baileysiä
• 2 dl kuohukermaa
• 250 g mascarpone-tuorejuustoa
• 200 g vaniljatuorejuustoa (Sunnuntai)
• 160 g tomusokeria
• 4 tl vaniljasokeria

Kostutus:

• vajaa 1 dl Baileys-maitoseosta

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen noin kymmeneksi minuutiksi. Laita pohja takaisin irtopohjavuokaan ja kostuta se kevyesti Baileysin ja maidon seoksella (pelkkä Baileys on liian paksua eikä uppoa pohjan sisään vaan jää pinnalle). Vatkaa kuohukerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita siihen mascarpone, vaniljatuorejuusto, tomusokeri ja vaniljasokeri. Mittää desi Baileystä, ja sekoita siitä reilu puolet täyteseoksen joukkooon, kaada loppu (n. 1/4 dl) pieneen lasiin. Kuumenna loppu Baileys mikrossa n. 30 sekuntia, kunnes se kiehuu. Purista liivatelehdet ja liota ne sitten kuumaan Baileysiin. Liruttele liivateliemi ohuena nauhana täytteen joukkoon koko ajan sekoittaen. Kaada täyte vuokaan pohjan päälle, koristele pinta halutessasi esim. koristeluraapalla. Laita kakku jääkaappiin hyytymään yön ajaksi.

Jotakin teki mieli leipoa kaverille, joka tuli kylään. En vain oikein tiennyt mitä, joten aukaisin reseptikirjan satunnaisesta kohdasta. Aukeamalla sattui olemaan ohje nimeltä Cafekakku. Päätin tehdä sen. Taikina oli ihan perustaikina; sopiva määrä rasvaa ja sokeria vaahdotetaan, lisätään munat ja jauhot. Jippo oli siinä, että vuokaan laitettiin puolet taikinasta, sitten pilkottuja persikanpalasia ja sitten lopputaikina. Kuulosti hyvältä. Ohjeessa luki myös, että kakun voi tehdä joko perinteiseen kuivakakkuvuokaan tai sitten suorakaiteen muotoiseen uunivuokaan. Päätin tehdä uunivuokaan.

Valmis kakku oli vähän mitäänsanomattoman makuinen ja näköinen; persikkayllätykset tosin olivat tosi kivan raikkaita. Kakku näytti vähän suklaaneliöpohjalta, ja päätin, että se kaipaa kuorrutusta päälleen. Kuorrutukseen laitoin tomusokerin lisäksi vähän voisulaa ja melko paljon tuoremehua, tuli tosi kivan makuista. Syvensin väriä vielä vähän keltaisella elintarvikevärillä. Koristeeksi vesi-tomusokeriraitoja ja aiemmin tehtyjä pikeerikukkia ja -sydämiä. Se oli siinä. Ristin lopputuloksen hedelmäneliöiksi, hyviä olivat.

  

Perfektionisti ilmoittautuu. Ikinä en voi olla tyytyväinen omiin tuotoksiin, aina jää päällimmäiseksi mieleen joku asia, mikä meni erilailla, kuin olin sen mielessäni suunnitellut. Kakkuhomma on siitä hankala, että melko monia juttuja ei oikein kohtuudella voi tehdä uusiksi. Onneksi jotkut asiat voi peittää jollain, mutta toiset vain jää näkyviin, ja ne täytyy vain yrittää hyväksyä…

Tällaisella alkupuheella sitten meidän juhlaviikonlopun luomukset. Miska toivoi 8-vuotissynttäreilleen Suomen lippu -kakkua. Sitä olin suunnitellut pitkään ja hartaasti. Päälle tuli valmista sokerimassaa (Usasta ostettu, Wiltonin ready-made fondant nimeltään), koska en luottanut, että saisin muilla konstein kunnollisen sävyisen ja tasaisen sinusen siniristiin. Ensimmäinen versio oli liehuva lippu, ihan ok näköinen, mutta ihan itse pilasin sen lättäämällä vettä päälle… Ei ihminen tajua, että sinisestä lähtee väri leviämään, kun se kostuu… Kamalan näköistä jälkeä. Ei muuta kuin uusiksi, ja nyt en jaksanut väkertää enää liehuvaa lippua, ihan suora versio tuli. Nimen kirjoituksessakin tavoitteet oli korkeammalla, mutta parin yrityksen ja epäonnistumisen jälkeen tyydyin helpompaan vaihtoehtoon.

Lopputulos oli siis allaolevanlainen. Kuuden munan pohja. Reunoilla kermavaahtoa, päällä kermavaahtoa sekä sokerimassaa (vähän haasteellinen leikata, ja kermavaahto ei ollut paras mahdollinen alusta sokerimassalle, se liukui siinä melkoisen herkästi, mutta kesti sen päivän kuitenkin ihan ok sulamatta). Täytteenä sankarin toiveesta banaania, mansikka-vaniljahilloa sekä rahka-kermavaahtoa, kostutus mansikkamehulla.

  

Äitienpäiväksikin tietenkin piti jotain leipoa, ja anoppilaan vietiinkin sitten kakku, joka ensin toimi anoppilassa äitienpäiväkakkuna, ja sitten loppupäivän kotona Miskan synttärikakkuna, lippukakku kun tuli tiensä päähän jo ennen kuin kaikki synttärivieraat ehtivät käydä.

Tässä kakussa siis neljän munan pohja, sisällä lakkahilloa sekä lakkamousse, päällä kermavaahtoa ja pikeeri- ja oma sokerimassa -kukkia ja -lehtiä.

  

Tähän asti olin tähän kakkuun suht tyytyväinen (no, reunapursotusten kanssa tuli ongelmaa, kun oli väärä tylla käytössä…), mutta sitten sain kuningasidean tekstata toivotukset kakun päälle. Ei, ei ja ei, harjoittelua vaatisi minun pritsaamistaidot!!! Olisi pitänyt laittaa valmiilla suklaakirjaimilla vaikka tekstit, niin olisi ollut paljon parempi. Tässä alla vähän pienempänä sitten lopullinen versio.

Sen vieressä bonuskakku, jonka tein lippukakun jämistä meille täksi aamuksi oman väen käyttöön. Iskin siis viimeiset jämäpalaset yhteen neliöksi, levitin päälliskermavaahdot tasaiseksi ja heitin jotain yhtäkkiskoristeluja päälle… Hyvin neljälle hengelle riitti ja kelpasi, ilman mitään suorituspaineita…

 

Ystäväni oli toivonut syntymäpäivilleen kakkua, jossa olisi reunoille korinpohjakuvio, pinnalla kermavaahto ja koristeena suklaaperhosia sekä joku nimikyltti tms. pientä päällä. Täytteenä mansikkamoussea. Siitäpä oli helppo lähteä toteuttamaan toiveita, ainoastaan se nimikyltti tms. tuotti vähän päänvaivaa, mutta tuossa alla olevassa postauksessa jo kerroinkin, miten sen sitten toteutin.

Täytin kakun konjakilla maustettulla mansikkamoussella ja päällä oli myös konjakilla maustettua kermavaahtoa. Monet alkoholit antavat kivan makusäväyksen kakkuihin, kunhan niitä ei laita liikaa; vain sen verran, että sen maun "aavistaa" mutta ei tietoisesti huomaa.

  

Tavallisen kakun lisäksi piti tehdä myös gluteiiniton versio. Siihen tein Brita-kakun (perunajauhoversion), kun tykkään siitä tosi paljon. Siinä oli välissä ihan vadelma-kermavaahto- rahkaseos.

  

Brita-tortun ohjetta pyydettiin, tässäpä se:

BRITA-KAKKU (vähän mukailtu, perusohje Kodin kuvalehdestä 07/07)

Pohja:
 250 g voita
 2 dl sokeria
 2 tl vaniljasokeria
 4 keltuaista
 3 dl perunajauhoja
 4 tl leivinjauhetta
 2 dl maitoa

Marenki:
 4 valkuaista
 3 dl sokeria

Täyte:
 5 dl kermaa
 0,5 -1 dl sokeria
 2 tl vaniljasokeria
 0,5 - 1 l mansikoita tai vadelmia (+ 2 banaania), tai jotain muita marjoja tai hedelmiä, melkein mikä vain käy, tämänkertaisessa tortussa oli pelkkiä mansikoita

* Erottele valkuaiset tarkasti keltuaisista. Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Lisää sokeri vähitellen, koko ajan vatkaten.
* Vaahdota voi ja sokerit kuohkeaksi. Lisää voi-sokerivaahtoon keltuaiset sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet ja maito vuorotellen.
* Levitä taikina kolmelle leivinpaperille ohuiksi levyiksi (suorakaide n. 20x28 cm, tai ympyrän halkaisija n. 30 cm).
* Levitä marenkiseos pohjien päälle aaltoilevan kauniiksi kerrokseksi. Paista pohjia 175 asteessa n. 20-25 min. eli kunnes marenki on saanut kauniin värin. Jäähdytä pohjat.
* Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta sokerilla (ja halutessasi sekoita pieneksi pilkottu banaani joukkoon). Irrota pohjat leivinpapereista pitkän lastan avulla. Laita tarjoiluvadille kerroksittain pohja, puolet täytteestä, toinen pohja, loput täytteet, sekä kolmas pohja. Pohjat ovat hauraita, käytä apuna lastaa tms. nostaessasi pohjia tarjoilulautaselle.
* Koristele haluamallasi tavalla, tai jätä koristelematta, kakku on kaunis ihan semmoisenaankin. koristeeksi voit ripotella vaikka hieman tomusokeria tai pursottaa muutaman kukan tai muun kuvion. Kaikki käy.
* Kakku on parasta juuri valmistuneena, joskin pohjat voit tarvittaessa tehdä etukäteen edellisenä päivänä!

  

Sain idean tehdä ystäväni syntymäpäiväkakun päälle kengän. Teinkin sitä (tai niitä, kuten myöhemmin ilmeni) sitten pitkään ja hartaasti, ainakin neljä viikkoa ennen h-hetkeä aloitin, ja pikkuhiljaa tein niitä eteenpäin. En oikein tiennyt, mitä, miten ja millä olisin tehnyt, joten aina piti pitää vähän harkinta-aikaa välillä.

Lähtökohtana oli tämä, sieltä printtasin peruskaavat, joskaan en sitten ihan tuota ohjetta ja mallia toteuttanut. Mutta oli niistä kaavoista kuitenkin apua asian hahmottamisessa.

Aloin ensin tekemään kenkää marsipaanista, koska ajattelin, että sen muotoileminen on suht helppoa. Kävi ilmi, että marsipaani ei kovetu oikein millään tarpeeksi kovaksi, että varsinkaan kanta pysyisi paikallaan. Laitoin siis kannan sisään jossain vaiheessa palan cocktail-tikkua tueksi. Sitten hoksasin, että sokerimassa kovettuu paljon kovemmaksi, ja ajattelin kokeilla samoja kaavoja siihen, ensin vain piti tietty tehdä se sokerimassa, se olikin juttu sinänsä, mutta ei siitä sen enempää nyt.

Tässä vaiheessa siis minulla oli kaksi kenkää tulossa, ihan eri värisiä ja tyylisiä. Piti alkaa suunnitella, miten niitä koristelisin. Sokerimassasta oli suht helppoa tehdä rinkuloita päälle koristeeksi, mutta marsipaanista sellaisia ei voinut ajatellakaan. Piti tyytyä vähemmän nuukahtaviin juttuihin. No, kun koristeet olin saanut mietittyä, piti opetella, miten kultahileestä saadaan tehtyä maalia, visiona kun oli sokerimassakengästä tehdä sellainen korean kultainen. Ja ihan viimeisenä kompastinkivenä oli nimen ja numeron laitto kengän päälle. Olin marsipaaniversioon jo aikaisemmin kokeillut tehdä nimeä painamalla, mutta se ei onnistunut, valitettavasti siitä kokeilusta jäi pientä epätasaisuutta nimikohtaan. Päätin, että se ei haittaa… Sokerimassakenkäänkin tein ensin ihan erilaiset nimi- ja numerosysteemit, mutta ne näyttivät pahoilta, joten ei auttanut kuin tehdä uudet päälle, siksi siinä on sen verran koholla olevat laatat. Sattuisivat jalkaan, jos tuollaiset oikeissa kengissä olisi… Elintarviketussit onnistuivat erittäin hyväksi ratkaisuksi tekstin tekemiseen kumpaankin materiaaliin.

Kun kengät olivat viimein valmiit, piti miettiä, kumpi sitten on se varsinainen käytettävä versio. En osannut päättää, ja perhe- ja ystäväpiirinkin mielipiteet jakautuivat kahtia, joten päätin lopulta, että kun kerran kakkuja tulee kaksi (tavallinen ja gluteiiniton), niin laitan kummankin päälle kengän. Alunperin kun oli ollut tarkoitus laittaa vain sen tavallisen kakun päälle koriste. Vielä sen verran siitä loppuvaiheesta, että marsipaanikengän alle olisi kannattanut tehdä vaikka sokerimassasta pieni alusta; kenkän kanta oli sen verran painava, että alkoi upota kermapinnan sisään. Tilanne pelastettiin asettamalla sokeripala siihen kannan alle pönkäksi, mutta alusta olisi ehkäissyt koko ongelman.

Tässä vielä kuva, joka antaa mittakaavaa, minkäkokoiset kengät sitten olivat.

 

Pitihän vappuna tietysti simaa ja munkkeja tehdä (ja syödä ).

  

Eka kertaa elämässäni tein munkit kaulimalla, eli otin sitten ympyrämuotilla munkit, ja pienemmällä ympyrämuotilla keskuksen pois. Piti sitten paistaa niistä keskuksistä munkinreikiä, nekin oli melkoisen makoisia, nam!

  

Tällaisen prinsessakakun tein tänään oleville ystäviemme tyttären 3-vuotissynttäreille.

 

Pohja on neljän munan taikina, jaoin sen pyöreään ja puolipalloon vuokaan, jakosuhde oli ehkä 3/5 taikinasta pyöreään ja 2/5 puolipalloon. Välissä on vadelma- ja valkosuklaamousset. Päällä vaniljakreemijauheella ryhditettyä kermavaahtoa, puku marsipaania, koristeina hopeakuulia sekä kukat itsetehtyä sokerimassaa. Tässä vähän vaihekuvia:

  

Ja tässä tämä prinsessakakku vielä kuvattuna joka suunnasta:

 

Sainpas oikein leipomisinnostuksen alkuviikosta, ja pyöräytin sämpylöitä. Niitä ei meillä ole pitkään aikaan tehtykään, pari vuotta ainakin on edellisestä kerrasta. Oli muuten hyvää!

 

Ja kun kerran uuni oli kuumana, ja siman teosta oli jäänyt sitruuna yli, niin päätin kokeilla myös sitruunapiiraan tekoa. Se olikin ihan uusi tuttavuus. Enkä edelleenkään tiedä, mille sellainen maistuu, kaveriperhe kun sai sen iltakahveilleen syötäväksi.

 

Tänään on meidän 10-vuotishääpäivä. Sen kunniaksi tein suklaasydämen. Resepti on siis meidän perinteinen suklaaneliöohje, normaalisti taikina tehdään vaan puolet isompana ja uunipellille, tällä kertaa sitten tein sydänvuokaan, ja laitoin taikinaan kaakaojauhetta, että sain kunnolla suklaisen maun. Kakku hävisi parempiin suihin samantien, siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun perhe herkutteli…

 

Minä sain kymmenen ruusun kimpun, yhden jokaiselle vuodelle. Itse annoin miehelle yhden ruusun… Viikonloppuna juhlitaan sitten enemmän, mutta ei leipomusten merkeissä.

Edit: Suklaasydämen reseptiä on minulta kyselty, joten tässä tulee ohje minun mielestä maailman parhaisiin suklaaneliöihin:

Suklaaneliöt

Pohja:

• 4 munaa
• 4 dl sokeria
• 4 tl leivinjauhetta
• 6 dl vehnäjauhoja
• 300 g margariinia

Kuorrutus:

• 225 g tomusokeria
• 3 rkl kaakaota
• 2 tl vaniljasokeria
• 6 rkl kahvia
• 6 rkl sulatettua margariinia (jätä pohjasta tämän verran yli)

Sulata ja jäähdytä margariini. Vaahdota munat ja sokeri keskenään. Yhdistä jauhot, ja lisää ne muna-sokerivaahtoon. Lisää taikinaan sula margariini (muista jättää kulhon pohjalle vähän margariinisulaa kuorrutusta varten). Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle ja paista uunin alatasolla 200 asteessa n. 20 minuuttia.

Kumoa valmis pohja leivinpaperin päälle ja samalla kun se vähän jäähtyy, valmista kuorrutus. Sekoita kaikki kuorrutuksen aineet keskenään (jos margariini oli ehtinyt jo jähmettyä uudelleen, lämmitä sitä ensin vähän mikrossa). Kaada kuorrutus haalean pohjan päälle, ja levitä se tasaiseksi. Jos haluat, ripottele pinnalle nonparelleja tai kookoshiutaleita. (Tuossa suklaasydämessä levitin sulatettua valkosuklaata spiraaliksi kuorrutuksen päälle ja vedin hammastikulla tuon kuvion siihen.) Anna kuorrutuksen jähmettyä. Leikkaa paloiksi, ja nauti.

Eilen huomasin, että banaaneja on menossa ylikypsiksi. Pitihän niistä sitten jotain leipoa. Aioin tehdä meidän suosikkikuivakakun, banaani-mantelikakun, mutta huomasin tehdessä, että mantelia ei kaapissa ollutkaan. Korvasin sitten mantelirouheen suklaarouheella, joten siitä tuli sitten banaani-suklaakakku. Ihan hyvää oli, mutta alkuperäinen on kyllä vielä parempaa.

  

Ja sitten sitä shoppailupuolta. Kävin viikolla Norjassa parin yön ajan, ja sieltä tarttui mukaan tällaiset paketit.

 

 Siellä oli marsipaania jos vaikka minkälaista myynnissä, jopa sellaisissa leivinpaperiputkilon näköisissä paketeissa olevia valmiita marsipaaniympyröitä, jotka sitten vaan levitetään suoraan kakun päälle. Nuo suklaakirjaimet ja -lehdet oli minusta tosi kivoja, ja vähän erilaisia mitä täällä. Noita muitahan sitten saa kyllä Suomestakin, mutta ostinpa nyt, kun satuin vähän niillä töin kaupassa olemaan.

Edit: Banaanikakun reseptiä on minulta kyselty, joten tässä tulee ohje meidän perheen mielestä maailman parhaaseen kuivakakkuun:

Banaani-mantelikakku

• 100 g voita tai margariinia
• 2,5 dl sokeria
• 2 keltuaista
• 2 rkl hapanta kermaa tai ranskankermaa
• 2 banaania
• 1 dl rouhittua mantelia
• 1 tl vaniljasokeria
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 1/4 tl suolaa
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl soodaa
• 2 valkuaista

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vatkaa eri kulhossa huoneenlämpöinen rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää keltuaiset yksitellen voimakkaasti vatkaten. Lisää hapan kerma ja sekoita.

Kuori ja murskaa banaanit ja sekoita niiden joukkoon mantelirouhe. Lisää seos taikinaan. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne vaivaamatta taikinaan. Lisää valkuaisvaahto taikinaan varovasti nostellen. Sekoita hitaasti ja suurin ottein.

Kaada taikina voideltuun ja jauhotettuun vuokaan. Kypsennä kakkua uunissa 200 asteessa n. 45 minuuttia. Anna jäähtyä ja tarjoile.

Sain tehdä ystäväni tyttären 1-vuotissyntymäpäiville kakun; tällainen siitä sitten tuli:

 

Pohja on kuuden munan peruspohja, kostutettu vaniljamaidolla. Välissä rahka-kermavaahto-banaani-vadelma-moussea. Päällä rahka-kermavaahtoa, reunaviivat ja nimi sulatettua suklaata (tai oikeammin candy melt’iä, mutta käytännössä melkein sama asia), kukka pikeeriä.

Harmittaa näin jälkikäteen katsoa tuota kuvaa, siinä on kaksi niin typerää virhettä kuin vain voi olla (muutaman pienemmän epätarkkuuden lisäksi). Yhdestä kohtaa puuttuu reunaviiva, ja sitten se pahin, eli tuo ykkösen sininen reunus; eihän sitä pitänyt näkyä tuon toisen tassun koko reunassa, vaan sen tassun piti mennä osittain sen sinisen reunan ‘päälle’. No tämmöistä näköjään touhutessa sattuu, ei voi enää mitään. En edes huomannut tuota mokaa ennen kuin kuvasta jälkikäteen. Jospa muutkaan eivät ihan ensimmäisenä kiinnitä siihen huomiota…

Tässä vielä vähän vaihekuvia, eli kakun leikkaus kerroksiin, ja vuokaan täyttö. Lisäksi kuva valmiin kakun sivusta. Kuvat saa isommiksi klikkaamalla.

   

Samoille juhlille tein sitten bonuksena Nalle Puh -keksejä perusmurokeksitaikinasta. Osassa päällä tomusokerikuorrutus ja valmiit kasvonosat sokerista, muissa sitten pelkät itsepursotellut kasvonpiirteet.

 

Juustokakku sai pääsiäisen aikaan niin positiivisen vastaanoton, että kun tänään olin menossa kyläilemään, ei tarvinnut kauaa miettiä, mitä veisin tuliaisiksi. Ja kun tarpeita jäi vähän yli, niin tekaisin noihin edellispäiväisiin koristeisiin rungot, eli hyydytin samaisiin kukkamuotteihin (alunperin saippuamuotit ) vähän täytettä.

  

(Ihmettelin kakkuun kirjoittaessani, että miten voi tulla näin möykkyistä
ja rumannäköistä tekstiä tällä kertaa. Kun sain kirjoituksen jotenkuten
valmiiksi, huomasin, että pursotinterässä oli kaksi erikokoista tyllaa
päällekkäin. Voi ei! Kaikkea sitä voikin sattua! )

  

Testasin ensimmäistä kertaa kukka- ja lehtimuotteja, joita minulla on. Sulatin valkosuklaata, ja värjäsin osan siitä öljypohjaisella elintarvikevärillä keltaiseksi ja vihreäksi. Muuten ihan hyin onnistui, mutta yksi kukka jäi osittain liian ohueksi, ja särkyi irrotettaessa, ja lehtiin jäi aukkoja, olisi pitänyt hoksata painella tiiviimmin se massa muottiin. Mutta nyt on kokeiltu, ensi kerralla osaan jo paremmin.

  

Pitäähän pääsiäiseksi jotain leipoa. Tässäpä meidän kahvipullaa tänään. Persikka-juustokakku sokerikakkupohjalla. Kakkupohja (kun siitä tuli niin paksu, vähän vahingossa) on poikkeuksellisesti leikattu kahteen osaan, vähän kostutettu, ja välissä on persikka- ja banaanipalasia ja vähän persikkasosetta. Päällä soseutetusta persikasta tehty hyydyke.

  

Tänään oli kuopuksen koululla hiihtopäivä, johon perinteisesti kuuluu arpajaiset. Aina olen jotain arpajaispalkintoja sinne vienyt, monesti jotain leipomuksia. Eilen havahduin sitten siihen, että en ollut hoksannut nyt tänä vuonna yhtään ajatella, mitä vietäisiin. Pojan kanssa pikainen neuvottelu, ja tuloksena oli, että muffinsseja pitää viedä. Eilen illalla tarkistin ensin, mitä tarvikkeita on, ja hoksasin kaksi omenaa, jotka ihan odottivat leipomukseen pääsyä.

Leivoin sitten iltamyöhällä Miskan nukkuessa omenamuffinssit, mutta tänä aamuna, kun heräsin, löysin Miskan keittiöstä kovaa touhua kokkaamasta, oli itse päättänyt tehdä "Nellin nonparellimuffinsseja" eli suklaisia kuppikakkuja. Eihän siinä auttanut muu kuin alkaa auttaa pientä kokkia, vaikka en itse ollutkaan ajatellut enää aamulla ennen koululle lähtöä mitään leipoa. Kiire meinasi tulla…

No, vietiin sitten loppujen lopuksi neljä palkintoa mennessämme: Kaksi rasiaa omenamuffinsseja ja kaksi rasiaa suklaamuffinsseja.

   

  

Minua on jo niin monelta taholta kehoitettu miettimään kakkublogin perustamista, että otinpas nyt itseäni niskasta kiinni ja tekaisin sellaisen. Tänne siis tulee minun satunnaiset leivontanäytteet ja niihin liittyvät jutut. En lupaa mitenkään säännöllistä päivitystä; teen kakkuja silloin kun niitä tarvitaan, en muuten vaan huvikseni, vaikka tykkäänkin tosi paljon niitä väkerrellä.

Toivottavasti viihdytte, ja muistakaahan jättää paljon kommentteja postauksiin!!!

Mm. tämmöisiä kakkuja olen tehnyt ennen tämän blogin perustamista:

Maalattu kitarakakku 02/08:

Tissikakku 02/08:

Jalkapallokakku 02/08:

Hopeatoffeekakku 02/08:

Chilikakut 01/08:

Kuusimetsä-banaanikuivakakku 11/07:

Sydän-banaanikuivakakku 09/07:

Brita-kakku 08/07:

Minni-kakku 07/07:

Paavo Pesusieni -kakku 07/07:

Kitara-kakku 07/07:

Mansikkakakku 07/07:

Brita-kakku 07/07:

Dajm-limetorttu 06/07:

Jäätelökakku 06/07:

Iglu-kakku 05/07:

Mikki-kakku 05/07:

Kitarakakku 02/07:

Mansikkakakku 07/06:

Lakkakakku 06/06:

Candy King -kakku 05/06:

Nonparellikakku 11/05:
(pojan isälleen koristelema)

Suklaa- ja vadelmakakut 10/05:

Vadelmakakku 08/05:

Mansikkakakku 07/05:

Juustokakku 06/05:

Linnakakku 05/05:

Mansikkakermakakku 11/04:

Suklaakakku 04/03:

_